Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Jono hoivakoteihin venähti Etelä-Karjalassa – 120 ihmistä odottaa pääsyä tehostettuun palveluasumiseen

Eksote ryhtyy selvittämään, miksi jono on kasvanut ja mitä tilanteelle pitäisi tehdä.

Vanhuksen ryppyinen käsi.
Odotusaika tehostettuun palveluasumiseen riippuu asiakkaan tilanteesta ja esimerkiksi siitä, haluaako paikan tietystä kunnasta. Eksoten mukaan tavallinen jonotusaika on reilu 1,5 kuukautta, ja suurin osa saa paikan alle kolmessa kuukaudessa. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle
  • Ilona Pesu

Jono tehostetun palveluasumisen hoivakoteihin on kasvanut Etelä-Karjalassa kuluvana syksynä. Hoivakotipaikkaa jonottaa tällä hetkellä noin 120 ihmistä, kun vielä kesällä jonossa oli alle sata ihmistä.

– Tilanne on siinä mielessä haastava, että osa voi odottaa paikkaa kotona, mutta osa on muilla osastoilla, kertoo toimintakyky- ja hoivapalvelujen johtaja Anu Koivumäki Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta.

Tämä näkyy esimerkiksi Etelä-Karjalan keskussairaalan osastoilla, joilla osa asiakkaista joutuu viipymään tarpeettoman pitkään jatkohoitopaikan puuttuessa.

– Hoitoa saa, mutta ei välttämättä tarkoituksenmukaisessa paikassa, Koivumäki kertoo.

Yksi syy jonoihin on hoitajamitoituksen kasvaminen

Eksote ryhtyy ensi viikosta alkaen selvittämään tarkemmin, mitä syitä jonojen kasvamiselle on ja kuinka tilannetta voitaisiin ratkoa.

Tässä vaiheessa Koivumäki arvioi, että osasyynä tilanteeseen voivat olla ainakin hoitajamitoitus ja toisaalta muutokset ikäihmisten toimintakyvyssä ja palveluntarpeessa.

Hoitajamitoituksen vaatimukset ovat kasvaneet viime aikoina vaiheittain, joten hoitajia pitäisi palkata lisää.

Henkilökuntaa on Koivumäen mukaan kuitenkin vaikea löytää: hän on saanut kentältä viestiä, että työntekijöitä on tasaisen vaikea löytää koko maakunnassa. Samantyyppisiä ongelmia on hänen mukaansa muuallakin Suomessa.

Lisäksi Eksotessa on ollut aiemmin syksyllä rekrytointikielto vakituisiin työpaikkoihin yhteistoimintaneuvottelujen takia.

– Myös ihmisten toimintakyvyssä on voinut tapahtua jotakin. Jos esimerkiksi koronatilannetta miettii, ihmiset eivät ole voineet lähteä kotoa yhteisiin tilaisuuksiin ja niin edelleen. Sillä voi olla vaikutusta toimintakykyyn, Koivumäki kertoo.

Toimintakyvyllä tarkoitetaan paitsi ihmisen fyysisiä, myös esimerkiksi psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä arjessaan.

Lisää Etelä-Karjalan uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.