Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kansainvälinen korutaidenäyttely käsittelee muoviroskia meressä ja ihmisenä olemista – korutaiteilija Jenni Sokuran teoksissa näkyy korujen perinne

Kansainvälistä korutaidetta voi ihailla parhaillaan Lappeenrannassa. Näyttelyn teoksia ei ole tarkoitettu puettavaksi ylle kuten perinteisiä koruja, vaan kyseessä on itsenäisiä taideteoksia.

Taiteilija Jenni Sokuran valmisti varta vasten kaksi teosta kansainväliseen korutaidenäyttelyyn.
  • Marika Anttonen

Lappeenrantalaisella korutaiteilija Jenni Sokuralla on tapana kerrostaa erilaisia materiaaleja teoksissaan. Uusimmissa korutaideteoksissaan hän yhdisteli muun muassa puuta, kirjasinmetallia ja emalia.

– Jokainen materiaali tarvitsee oman työpäivän tai pari, esimerkiksi metallin valu ottaa oman aikansa. Työskentely on tavaroiden siirtelyä omalla työhuoneella, kunnes ne löytävät parit, jotka sopivat keskenään yhteen.

Sokuran pakkauksen muotoiset teokset käsittelevät korun perinnettä ja mukana kantamista.

Korutaideteos jalustalla
Jenni Sokuran Bundle-nimisen teoksen yksi päämateriaaleista on emaloitu kupari. Kuva: Marika Anttonen / Yle

Teoksia ei voi kantaa perinteiseen tapaan esimerkiksi kaulakoruna tai sormuksena, sillä ne ovat siihen liian isoja ja painavia. Sen sijaan teoksissa on kantamista varten nahkaiset lenkit.

– Perinne on välillä sellainen asia, joka laahaa mukana ja on painava, mutta sen kanssa pitää vain oppia elämään, Sokura toteaa.

Nyt teokset ovat esillä 40 muun taiteilijan teosten kanssa kansainvälisessä korutaidenäyttelyssäLappeenrannassa.

Tekijöitä riittää

Korutaideyhdistyksen puheenjohtajan Tarja Tuupasen mukaan kansainvälinen korutaidenäyttely kertoo osaltaan siitä, että korutaide on Kaakkois-Suomessa voimissaan.

– Korutaide on taiteen muoto, jossa väline on koru niin kuin kuvanveistossa veistos tai valokuvauksessa valokuva. Korutaideteos voi olla ylläpidettävä, installaatio tai video. Se eroaa perinteisestä korusta siinä, että se on aina olemassa itsenäisenä taideteoksena, Tuupanen kertoo.

Nainen seisoo taideinstallaation edessä
Korutaideyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Tuupanen oli yksi kolmihenkisestä raadista, joka valitsi näyttelyn työt. Kuva: Marika Anttonen / Yle

Tuupasen mukaan ala on koko ajan kansainvälistynyt ja saanut lisää näkyvyyttä, niin alueellisesti kuin koko Suomessa.

Tuupasen mukaan alalla riittää myös tekijöitä, sillä moni jää opiskelujen jälkeen asumaan Kaakkois-Suomen seudulle. Korutaidetta voi opiskella Lab-ammattikorkeakoulun kuvataideyksikössä Lappeenrannassa.

Jenni Sokura on ollut Lab-ammattikorkeakoulun korutaiteen tuntiopettajana lähes kymmenen vuotta.

– Yritän olla kollegiaalinen valmentaja. Taiteen kehittymisen kaari on nuoren tekijän oma polku, jota pyrin mahdollistamaan. Etsimme tapoja, miten tekijät pääsevät kohti omia tavoitteitaan.

Hiuksista tehtyjä kaulakoruja seinällä
Carla Castiajon teoksessa L'Origine II, on käytetty aitoja hiuksia. Kuva: Marika Anttonen / Yle

Sokura on huomannut, että opiskelijoiden mielenkiinnon kohteet ja tavoitteet ovat viime vuosina muuttuneet.

– Nyt ei välttämättä haluta opiskella vain yhtä taiteentekemisen muotoa, vaan on mahdollista yhdistellä erilaisia kurssikokemuksia.

Ilmastoasioita ja henkilökohtaisia kokemuksia

Lappeenrannassa parhaillaan käynnissä olevaan kansainväliseen korutaidenäyttelyn tuli hakemuksia 440 taitelijalta, joista kolmihenkinen raati valitsi mukaan päässeet. Teoksia on 17 eri maasta

Esillä olevissa teoksissa käsitellään muun muassa ilmastonmuutosta ja ihmisenä olemista.

– Ihan niin kuin millä tahansa muulla taiteen alalla korualaa puhuttavat esimerkiksi ilmastoasiat, kuten muoviroskat meressä. Yhtä aikaa myös hyvin henkilökohtaiset asiat, perheessä tapahtuvat asiat ja ylipäätään omaan elinympäristöön vaikuttavat yhteiskunnalliset asiat näkyvät teoksissa, Tarja Tuupanen sanoo.

Taideteoksia seinällä
Helena Lehtisen Garden-kaulakorut on tehty käytetyistä kankaista. Kuva: Marika Anttonen / Yle

Taiteilija Jenni Sokura on hyvillään, että näyttelyn avulla entistä useampi ihminen voi huomata, että korutaide on kansainvälinen ilmiö.

– Se ei ole vain jokin asia, mitä me täällä Etelä-Karjalassa koulutetaan, vaan globaali taiteen tekemisen muoto.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 3.12. kello 23:een saakka.