Hallitus on torjunut pandemian vaikutuksia ihmisten arkipäivään ottamalla viime vuonna velkaa 18,5 miljardia euroa. Hallitus yliarvoi velanottotarpeen ja noin 8 miljardia euroa jäi käytettäväksi myöhemmin. Tänä vuonna valtion velan kasvu on arviolta 3,7 miljardia euroa. Luvut ovat peräisin valtiovarainministeriöstä.
Valtiovarainminiseri Annika Saarikko (kesk.) pitää velkaantumista väistämättömänä.
– Koronan hoito on ollut korona-aikana parasta talouspolitiikkaa. Hallituksen linja on ollut, että ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista pidetään huolta ja yritykset ja työpaikat voidaan säilyttää, hän tiivistää.
Samaan aikaan Saarikko vetää myös tiukempaa talouslinjaa. Hänen mukaansa koronan hoidosta täytyy nyt siirtyä uuteen vaiheeseen.
"Meillä on edessä kylmät ajat"
Saarikko kertoi TV:n Ykkösaamun lähetyksessä lauantaiaamuna, että hän haluaa korona- ja ilmastonmuutosaiheiden rinnalle keskustelun talouden suunnasta. Hän muistuttaa, että ikääntyvässä maassa menopaine kasvaa jatkuvasti.
– Kaikista on luvattu pitää huolta. Haluan pitää kiinni siitä lupauksesta. Sukupolveni on elänyt aikaa, jolloin raha oli halpaa ja korot alhaalla. Ei ole takeita, että aina on näin. Meillä on edessä kylmät ajat.
Saarikko kritisoi hallituksessa olevia vasemmistopuolueita lepsusta suhtautumisesta velkaantumiseen. Hän nimesi lähetyksessä ainakin Vasemmistoliiton ja SDP:n.
– Taitaa olla niin, että vasemmisto kokee taloudessa jonkun muuttuneen niin pysyvästi, että velan mittakaavalla ja määrällä ei olisi enää niin suurta merkitystä. Tällaista suhtautumista olen havainnut, hän sanoo.
“Kehykset pitävät hallituksen kasassa”
Valtiovarainministerin ja keskustan puheenjohtajan ydinviesti on, että hallituksen on pidettävä talousarvion kehyksistä kiinni.
– Keskustan näkökulmasta budjetin kehys pitää hallituksen kasassa. On välttämätöntä sopia etukäteen käytettävän rahan määrästä aina hallituksen aloittaessa ja myös yhdessä kunnioittaa sovittua, tähdentää Saarikko.
Tämän varmistamiseksi Saarikko haluaa keskustella kaikkien hallitusryhmän jäsenten kanssa vielä ennen joulua.
– Korona-ajan talouspolitiikka ei saa jäädä päälle. Korona-ajasta on nyt aika siirtyä kestävää talouskasvua tukevaan politiikkaan. Olen halunnut varmistaa, että hallituskumppanimme ovat tähän valmiita.
Saarikko sanoi Ykkösaamun lähetyksessä, että haluaa keskustella menokehyksistä muiden hallituspuolueiden kanssa etupainotteisesti. Viime kevään kehysriihessä hallituspuolueet ajautuivat kiistelyyn, eikä saman haluta toistuvan.
– Monissa hallituspuolueissa painotus on meistä merkittävästi vasemmalle. Jos minä haluan pitää meille tärkeistä periaatteista kiinni, niin se edellyttää joskus sitä, että joutuu sanomaan voimakkaasti ja myöskin kertomaan reilusti, missä ne meidän rajamme kulkevat, Saarikko sanoi.
“Ennustettuun talouskasvuun emme voi tyytyä”
Kaikkien valtiovarainministerien ikuinen huoli on sama: entä jos parhaan talouskasvun aika on ohi omalla vahtivuorolla? Huoli vaivaa myös Saarikkoa.
– Emme voi tyytyä meille ennustettuun prosentin, puolentoista talouskasvuun. Se johtaa näivettymiseen, hän sanoo.
Taloustutkijoiden mukaan investoinnit ja tki-panostukset ovat kasvun kannalta avainasemassa. Nyt ne nousevat keskustan arvojärjestyksessä jopa maakuntiin vievien raideyhteyksien kehittämisen edelle.
– Jos ja kun pitää priorisoida, keskusta laittaa lähivuosina tki-panosten nostamisen suurten junahankkeiden edelle.Yhteydet maakuntiin turvataan nykyisten ratojen välityskykyä parantamalla, sanoo Saarikko.
"Rokotteet ja passi avaimet yhteiskunnan auki pitämiseen"
Saarikko kertoi Ykkösaamun lähetyksessä kannattavansa koronapassin käytön laajentamista.
– Ilman rokotteita ja koronapassia meillä varmaan olisi laajempi sulkutila taas käytössä. Nämä kaksi ovat avaimet yhteiskunnan auki pitämiseen.
Omikronin talousvaikutuksista ei vielä ole tietoa. Saarikko toivoo, että rajoitustoimet vähentäisivät myös lainanottoa.
– Viisas varautuu. On mahdollista, että on tarve turvautua yritysten ja kulttuurialan tukemiseen, jos sulku koittaisi, mutta sellaisesta ei ole päätöstä. Siksi rajoitustoimista tälläkin viikolla päätettiin, että laajempaa sulkua ei tulisi.
Saarikko toivoo, että rokotekattavuutta voidaan vielä lisätä. Hän muistuttaa, että mitään rajoitustoimia ei voida sulkea pois, koska uudesta omikronviruksesta tiedetään vielä varsin vähän.
– Meillä on suuri toive, että nämä rokotteet, jotka meille on nyt annettu, tehoaisivat myös viruksen uuteen muunnokseen.
Lue lisää: