MILANO Hyllyköihin on aseteltu riveihin pastapusseja, tomaattikastikkeita ja lastenruokapurkkeja. Kylmäkaapeissa on maitotuotteita, vihanneshyllyillä munakoisoja, paprikoita, kaaleja ja salaatteja.
Kassalla kolmihenkinen perhe jonottaa ostoskärryjen kanssa.
Tämä voisi olla aivan tavallinen ruokakauppa Milanon laitakaupungilla. Mikään ei paljasta, että kaupan elintarvikkeet ovat niin sanottua hävikkiruokaa eli syömäkelpoista ruokaa, joka on ollut menossa hukkaan. Ruokakaupoista, työpaikkaruokaloista, vihannestukuista, ja -toreilta yli jäävä ruoka jaetaan ruoka-avun piirissä oleville ihmisille.
– Jaamme hävikkiruokaa Milanossa yhteensä noin 260 000 ateriaa vastaavan määrän vuodessa, kertoo Raffaele Izzo Terres des Hommes -yhdistyksestä.
Ruokakaupasta paikan erottaa myös se, ettei ostoksia makseta rahalla, vaan ruoka-avun piirissä olevat ihmiset voivat hakea niin sanotusta solidaarisesta supermarketista elintarvikkeita tietyllä summalla kuukaudessa.
3000 perhettä autetaan hävikkiruualla
Milanon kaupunki on etsinyt tapoja hyödyntää ylijäämäruokaa viime vuosina. Takana on kaupungin tavoite puolittaa hävikkiruoan määrä vuoteen 2030 mennessä.
Milano aloitti ruoka-avun ja hävikkiruuan yhdistävän hankkeensa vuonna 2019, jolloin ensimmäinen hävikkikeskus näki päivänvalon.
Milanon kaupunki tarjoaa tilat hävikkikeskuksille, joissa ruoka lajitellaan. Hankkeessa mukana on myös yrityksiä, järjestöjä, yksityisiä säätiöitä, yhdistyksiä sekä milanolainen yliopisto.
Yhdessä tahot hoitavat koko ketjun hävikkiruuan keräämisestä sen jakeluun joko ovelta ovelle tai kaupassa.
Yhteensä apua hävikkiruuasta saa tällä hetkellä noin 10 000 ihmistä eli kolmisentuhatta perhettä, kertoo Milanon varapormestari Anna Scavuzzo, joka on yksi hankkeen taustavaikuttajista.
– Ainutlaatuisen hankkeeesta tekee julkisen ja yksityisen sektorin laaja yhteistyö. Olemme saaneet mukaan niin voittoa tavoittelevat kuin voittoa tavoittelemattomat tahot.
Lahjoituksia antavat yritykset palkitaan jäteverohelpotuksin, sanoo Scavuzzo.
– Tietenkin ne säästävät myös jätehuoltokuluissa, kun hankkeessa mukana olevat toimijat vievät pois sen, joka heillä oli aikomuksena heittää pois.
Pandemia lisännyt avuntarvetta
Jaettavan ruuan määrä on liki kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Tänä vuonna on jaettu noin 260 000 ruoka-annoksen verran hävikkiruokaa.
Hävikkikeskuksia on pystyssä jo kolme, ja ensi vuonna avataan kaksi lisää. Monet niistä sijaitsevat alueilla, joilla asuu verrattain paljon apua tarvitsevia perheitä.
Pandemia lisäsi avun tarvetta erityisesti näillä alueilla reilusti. Yhteiskunnan laajojen sulkutilojen aikana avunsaajien määrä tuplaantui.
– Pyrimme auttamaan juuri tilapäisesti vaikeuksissa olevia ihmisiä, jotta he pääsisivät taas jaloilleen, kertoo Izzo.
Suomessakin kaupungeilla hävikkihankkeita
Suomessakin kauppaketjut lahjoittavat hävikkiruokaa hyväntekeväisyyteen.
Esimerkiksi HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäen mukaan yhtiön myymälöistä 120 lahjoittaa säännöllisesti hävikkiin kirjattuja, mutta syötäväksi kelpaavia elintarvikkeita yli 60:lle ruoka-apua jakavalle järjestölle ja toimijalle.
Kattilamäen mukaan hävikkiruokaa hyödynnetään useiden kaupunkien hankkeissa Suomessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin Stadin Safka ja Vantaan Yhteinen Pöytä -hankkeissa ajatus on samankaltainen kuin Milanossa, eli niin sanottu hävikkiterminaali kerää syötäväksi kelpaavaa hävikkiruokaa ja jakaa sitä sitten hävikkiravintoloille ja apua tarvitseville ruokakasseina.
Stadin Safkan johtajan Anni Heinälän mukaan hävikkiruokaa on liikkunut heidän kauttaan kuluvana vuonna arviolta vajaat 700 000 kiloa.
Miltä hävikkiruokaa jakava supermarketti kuulostaa? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 12. joulukuuta kello 23:een asti.
Lue lisää: