Helsinkiläinen toimistotyöntekijä Veera Laitinen ei osannut kaksi vuotta sitten ajatellakaan, että kohta hän asuu pienessä saaristokylässä läntisellä Uudellamaalla ja pyörittää omaa ravintolaa.
Kun korona sulki päiväkodit Helsingissä, entinen toimistotyöntekijä lähti mökille perheensä kanssa ja jäi sille tielleen. Nyt perhe on asunut pienessä Bromarvin kylässä Raaseporissa jo puolitoista vuotta.
– Ajattelin, että jäämme vain koronaa pakoon. Mutta ei siinä mennyt kuin kuukausi, kun sanoin miehelleni, että en pysty enää palaamaan kaupunkiin, Laitinen kertoo.
Lisäksi Laitinen miehineen osti Bromarvin kylän keskustasta entisen pankkirakennuksen, jossa he jatkavat siinä jo olleen baari & pizzerian toimintaa. Suunnitelmissa on nyt baarin remontti ja laajennus. Yläkertaan remontoidaan kolmilapsisen perheen saaristokylän "city-kotia".
– Kaikki vain loksahti kohdilleen.
Muuttovirta vie nyt Helsingistä muualle
Laitisen perhe ei ole ainoa maalle muuttanut kaupunkiperhe. Korona on saanut useat perheet arvioimaan elämäänsä uusiksi. Mistään suuresta massailmiöstä ei vielä ole kyse, mutta kotimaan muuttoliike suuntautuu nyt Helsingistä poispäin.
Muun muassa Bromarvin neljänsadan asukkaan kylään on muuttanut jo useita lapsiperheitä pääkaupunkiseudulta. Kylässä on ala-aste ja päiväkoti. Koulussa on tällä hetkellä reilut parikymmentä oppilasta.
Nyt Bromarvin lakkautusuhan alla ollut koulu pursuaa oppilaita. Uusia kyläläisiä on syntynyt tänä vuonna jo viisi. Heille kaikille on annettu omat t-paidat lahjaksi.
Bromarvissa suunnitellaan jo myös vuokra-asuntojen rakennuttamista, jotta epävarmat, mutta saaristosta kiinnostuneet, voisivat ensin kokeilla asumista kylässä vuokralla.
Kylässä kuusitoista vuotta asunut Kimmo Åhfelt-Arjamo tietää, mikä ihmisiä vetää kylään. Luonto, meri ja erityisesti ihmiset.
– Talvella olemme kuin 400 henkilön perhe, Åhfelt-Arjamo sanoo.
Reseptinä aktiiviset asukkaat ja talkoohenki
Bromarvin kylän asukkaiden mukaan resepti kylän nousuun ja voittoon Uudenmaan kyläkilvassa on aktiiviset asukkaat ja talkoohenki. Bromarvin kylätoimikunnan puheenjohtajan Mikael Gestrinin mukaan pienessä kylässä on yli kymmenen yhdistystä. On kylätoimikuntaa, marttoja, kirjaston ystäviä, lasten liikuntaa ja VPK-toimintaa.
Kylän uusi vierasvenesatama ja sen kesäravintola on myös rakennettu talkoovoimin.
– Sataman rakentamiseen kului tuhansia talkootyötunteja. Täällä on yrittäjiä, jotka osaavat tehdä monenlaista, Gestrin sanoo.
Talkoohenki on yltänyt Bromarvin kylässä myös taloudelliseen tukeen.
Kun Bromarvin kirjasto oli lakkautusuhan alla, kylätoimikunnan sihteerin Heidi Lindholmin mukaan kylästä välittävä yksityinen ihminen osti sen. Näin kirjasto säilyi kylässä.
Myös kaupan laajennuksessa paikalliset ovat Lindholmin mukaan auttaneet taloudellisesti. Lindholmin mukaan kylällä on pari "kummisetää", jotka ovat lahjoittaneet tarvittaessa rahaa.
– He kokevat, että on tärkeää rahoittaa ja sijoittaa kylään, Lindholm sanoo.
Panostus toi vuoden kylän -tittelin
Panostus on kannattanut, sillä kaupungista maalle muuttaville perheille palvelut ovat tärkeitä. Bromarv valittiin Uudellamaalla tänä vuonna vuoden kyläksi. Satsauksesta hyötyvät varmasti niin sijoittajat, talkoolaiset, kunta kuin myös uudet kyläläiset.
Laitisen perhe on ainakin ollut tyytyväinen. Heitä ei saa enää takaisin Helsinkiin. Uudet haasteet odottavat saaristossa.
Veera Laitisen mukaan hän tuntee ensimmäistä kertaa, että on kotona. Vaikka tekemistä on edelleen paljon, elämä saaristossa on paljon rauhallisempaa.
– Minulla on aina ollut jotenkin juureton olo. Täällä minusta on niin ihanaa, kun minä tunnen ihmisiä. Voin moikkailla heitä, ja he tuntevat minut, Laitinen sanoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23: een asti. Haaveiletko muuttavasi?
Korjaus kuvatekstiin 27.12.2021 klo 22:50:
Kuvassa on Raaseporin entinen kaupunginjohtaja. Ennen tekstissä luki kunnanjohtaja.
Korjattu myös samasta kuvatekstistä, että Johansson pyörittää satamaravintolaa kesäisin. Ennen kuvatekstissä luki, että Johansson olisi rakennuttanut satamaravintolan.
Lue myös: