Saksassa annettiin keskiviikkona tuomio murhasta, joka herätti kansainvälistä huomiota kaksi vuotta sitten.
Venäläinen 56-vuotias Vadim Krasikov tuomittiin elinkautiseen tšetšeenitaustaisen Zelimhan Hangošvilin surmaamisesta ampumalla. Tuomioistuinen mukaan kyseessä oli Venäjän tiliin tehty palkkamurha.
Hangošvili ammuttiin Kleiner Tiergarten -puistossa Berliinissä keskellä elokuista päivää vuonna 2019. Surmatusta on käytetty myös nimeä Tornike Kavtarashvili.
Poliisi pidätti Krasikovin jo samana päivänä. Hänet otettiin kiinni sen jälkeen, kun kaksi teinipoikaa oli raportoinut miehen heittäneet puiston lähellä virtaavaan Spreejokeen aseen, peruukin ja polkupyörän.
Surmattu oli Georgian kansalainen, mutta hänellä oli tausta Venäjän vastaisissa konflikteissa. Hän on lähtöisin Venäjän ja Georgian rajaseudulta, ja taisteli 2000-luvun alussa käydyssä toisessa Tšetšenian sodassa Venäjää vastaan.
Hänellä kerrotaan olleen myös yhteyksiä Georgian entiseen presidenttiin Mihail Shaakasviliin, joka johti Georgiaa Venäjää vastaan vuonna 2008 käydyn sodan aikana.
Hangošvili oli joutunut murhayrityksen kohteeksi myös Georgiassa ja oli hakenut Saksasta turvapaikkaa.
Venäjä: Tuomio heikentää Venäjän ja Saksan suhteita
Saksassa heräsi heti surman tapahduttua epäilyjä, että Venäjällä olisi osuutta tapahtumiin.
Oikeusjuttua johtanut tuomari sanoi keskiviikkona, että Venäjän viranomaiset tilasivat murhan kostoksi siitä, että uhri oli Kremlin vastustaja.
– Venäjän valtion viranomaiset määräsivät syytetyn likvidoimaan uhrin, berliiniläisen tuomioistuimen puheenjohtaja Olaf Arnoldi sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Venäjä on pitkin matkaa kiistänyt, että se olisi sekaantunut surmaan. Keskiviikkona Venäjä kuvasi tuomiota poliittiseksi.
– Tuomio on mielestämme puolueellinen, poliittisesti motivoitu, ja se heikentää entisestään vaikeita Venäjän ja Saksan suhteita, Venäjän suurlähettiläs Saksassa Sergei Netsajev sanoi lausunnossaan.
Berliinin surmatyö synnytti vertailuja Skripalien murhayritykseen
Keskiviikkona Saksa ilmoitti, että se karkottaa kaksi venäläistä diplomaattia, ja kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun. Venäjä ilmoitti, että se ryhtyy vastatoimiin.
Oikeudenkäyntiä on pidetty koetinkivenä Saksan vastikään nimitetylle hallitukselle, ja testinä sille, onko hallitus valmis koventamaan linjaansa Venäjää kohtaan.
Diplomaatteja karkotettiin myös kaksi vuotta sitten, pian surmatyön jälkeen.
Surma herätti heti suurta kansainvälistä huomiota ja sitä verrattiin venäläisen kaksoisagentin Sergei Skripalin ja tämän tyttären murhayritykseen.
Skripalien myrkytys johti vakavaan diplomaattiseen kriisiin Venäjän ja läntisten Euroopan maiden välillä.
Lähteet: AP, Reuters, AFP