Teho-osastolla työskentelevä erikoislääkäri Pirkka Pekkarinen tietää, millaista on väsyneen arki. Pekkarisen työhön kuuluu päivystäminen HUS:n Meilahden sairaalassa teho-osastolla. Siis esimerkiksi koronapotilaiden pitäminen hengissä.
– Päivystäminen tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoito on auki ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Meillä on päivystyspisteitä ja yksi lääkäri on niissä vuorokauden kaikkina aikoina, Pekkarinen sanoo.
Pekkarinen vetää päivätyönsä päälle viisi 18 tuntista vuoroa kuukaudessa, iltapäivästä aamuun. Koronapandemian alussa tehtiin jopa ylimääräisiä päivystyksiä.
– Nyt päivystyksiä tehdään normaali määrä, mutta työn kuormittavuus on eri tasolla kuin ennen pandemiaa, hän sanoo.
Pekkarinen kuvailee, että päivystämisestä tulee jonkinlainen taustaväsymys, joka rasittaa arkea.
– Sen huomaa vasta, kun tulee pidempi vuosiloma. Vasta jossain viikon kohdalla huomaa, että minähän olen ihan hauska tyyppi ja joskus jopa virkeä, Pekkarinen sanoo.
Myös Pekkarisen vaimo on lääkäri, joka tekee päivystystyötä.
Pekkarinen sanoo, että väsymyksen tuoma stressinsietokyvyn lasku näkyy arjessa lasten kanssa.
– Kasvatuksessa vaaditaan pitkää pinnaa, mutta kun on oikein väsynyt, se pinna kyllä lyhenee.
Hän sanoo laskevansa päiviä, joina molemmat vanhemmat ovat virkeitä. Niitä ei ole paljon.
Pekkarinen on päässyt suunnittelemaan Meilahden sairaalassa päivystysvuoroja.
Yötyö saattaa viedä sairaslomalle
Pitkiä päivystyksiä usein tekevät lääkärit ovat paljon sairaslomilla, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Työterveyslaitos tutki ensi kertaa toteutuneita työvuoroja. Aiemmin työajoista on tehty kyselytutkimuksia, nyt tutkittiin toteutuneita työaikoja. Tämän vuoksi tutkimus on aiempaa tarkempi.
Tulokset tukevat aiempaa tietoa: pitkät työvuorot kuormittavat ja yötyöt altistavat sairauksille, väsymykselle ja unettomuudelle.
Toisin sanoen lyhyiden sairauspoissaolojen riski kasvaa, kun sairaalalääkäri päivysti usein tai lyhyitä vuorovälejä oli useita.
– Käytännössä lyhyiden sairauspoissaolojen riski oli sitä suurempi, mitä useampi lyhyt vuoroväli lääkärillä oli, sanoo erikoistutkija Kati Karhula.
Lääkärin sukupuoli tai ikä ei vaikuttanut tuloksiin.
– Lääkäreiden toteutuneita työaikoja kerättiin rekisteritietona nyt ensimmäistä kertaa. Osin samansuuntaisia tietoja on saatu aiemmissa kyselytutkimuksissa. Päivystykset myös keskittyvät tietyille erikoisaloille, Karhula sanoo.
Tutkimuksen perusteella sairaalalääkärit tekevät todella pitkiä työviikkoja.
– Yötyötä sisältävää vuorotyötä on tutkittu paljon ja se on yhdistetty moniin kroonisiin sairauksiin, sekä uneen ja palautumiseen liittyviin haasteisiin. Tässä tutkimuksessa meillä oli kohteena lyhyet sairaspoissaolot. Niistä havaittiin, että jos oli useita päivystysvuoroja, pitkiä päivystysrupeamia tai paljon lyhyitä vuorovälejä, sairauspoissaolojen riski kasvoi, Karhula sanoo.
Esimerkiksi univaje ja kuormittuneisuus vaikuttavat infektioalttiuteen. Infektiot lisäävät lyhyitä sairauspoissaoloja.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 12 sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden toteutuneita työtunteja ja työaikatrendejä vuosina 2014–2018, ja selvitettiin työajan ja päivystystyön yhteyttä lyhyisiin (1–3 päivän) sairauspoissaoloihin.
Etenkin nuoret lääkärit tekevät paljon päivystystä
– Pienten lasten vanhemmat tietävät, millaista on mennä töihin seuraavana päivänä, jos on joutunut heräämään monta kertaa yössä. Tai omaishoitaja. Tottakai silloin on väsynyt, jos tekee pitkiä vuoroja, eikä ole saanut yhtään levätä, sanoo HUS:n luottamusmies, lääkäri Kirsi Laasila.
– Päivystäminen on tietysti rankkaa, se on lisäksi lääkäreillä virkavelvollisuus, josta ei voi kieltäytyä, Laasila muistuttaa.
Laasila sanoo, että päivystykset kasautuvat usein uran alkuun, nuorehkoille lääkäreille, sekä erikoislääkäreille.
– Se on aina ylityötä, joka menee työajan päälle.
Aiemmin päivystykset olivat vielä rankempia. Uusi, vuonna 2020 voimaan tullut työaikalaki paransi lääkärien asemaa.
Toisaalta taas päivystyksiä on keskitetty tiettyihin sairaaloihin ja sitä kautta ne ovat muuttuneet raskaammiksi, Laasila muistuttaa. Isoissa päivystyspisteissä ei juuri lepoa saa.
– On Ilman muuta selvää, että väsyneenä tapaturmariski lisääntyy ja myös sairastumisriski, Laasila sanoo.
Laasila toivoo, että vuoroissa olisi riittävästi aikaa toipumiseen ja palautumiseen.
– Se mitä toivomme on, että työnantaja useammin kysyisi meiltä työntekijöiltä niitä ideoita, miten sitä työtä voisi järjestää.
Tutkimuksen perusteella tehtiin suositukset
Sekä Kirsi Laasila että Pirkka Pekkarinen toteavat, että työntekijöiden itsensä kuuleminen on tärkeää.
Pirkka Pekkarinen on ollut mukana suunnittelemassa HYKS anestesiologian ja tehohoidon alalle päivystyksen järjestämisen kokeilumallia, jossa palautumiseen on kiinnitetty erityistä huomioita.
Samaa toteavat suositukset, jotka Työterveyslaitos loi tutkimuksen perusteella päivystysaikoihin.
Ne ovat tässä:
- Vältetään hyvin pitkiä eli yli 48 tunnin työviikkoja.
- Minimoidaan pitkien päivystysvuorojen määrä.
- Tavoitellaan kohtuullista yötyön määrää.
- Ei tehdä toistuvasti lyhyitä eli alle 11 tunnin vuorovälejä.
- Mahdollistetaan kolmen tunnin yhtäjaksoinen lepojakso pitkissä päivystysvuoroissa.
- Parannetaan lääkäreiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin päivystystyöaikoihin.
Voit keskustella aiheesta 28.12. klo 23 asti.
Lue lisää:
Yllättävä tulos: Työn tekeminen vapaa-ajalla voikin auttaa jaksamaan, kertoo tuore tutkimus