Ihmisten hyörinä ja pyörinä on saattanut aattohulinoiden jälkeen päättyä, mutta moni todistaa vilskettä ja vilinää pihallaan – ainakin, jos siellä on lintulauta.
– Suomalaiset ovat aktiivisia lintujen ruokkijoita, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.
Tarkkaa lintuja ruokkivien määrää on vaikea arvioida, mutta jotakin voi päätellä maahan tuotavan linnunruoan määrästä. Tuorein Ruokaviraston raportti on vuodelta 2019.
– Suomeen tuodaan vuosittain yli kymmenen miljoonaa kiloa auringonkukansiemeniä ja yli kaksi miljoonaa kiloa pähkinää luonnonvaraisten eläinten ruokkimistarkoituksiin, Lehikoinen sanoo.
Jouluna linnuillekin saatetaan kattaa erityisen runsas ja maittava noutopöytä. Lehikoisen mukaan kaupungin ja maaseudun välillä on eroja, mitä ruokaa linnuille tarjotaan.
– Kaupungeissa ruokitaan enemmän auringonkukansiemenillä, kun maaseudulla tarjolla on enemmän kauraa, hän sanoo.
- Ylen lintulautalive kuvasi siivekkäiden touhuja lintulaudalla jossain päin saaristoa. Pääset katsomaan tallennetta lähetyksestä tästä linkistä tai klikkaamalla artikkelin pääkuvaa. Lähetys lintulaudalta alkoi joulupäivänä kello 9 ja päättyi tapaninpäivänä kello 16. Voit kommentoida lintulaudan puuhia artikkelin alaosassa Yle Tunnuksella.
Moni laji voi hyötyä ruokinnasta
Aleksi Lehikoisen mukaan ruokinnasta on varmasti hyötyä joillekin lajeille, joiden luontainen ravinnonsaanti olisi hankalaa.
– Todennäköisesti esimerkiksi sini- ja talitiaisen, pikkuvarpusen ja monien ruokinnoilla käyvien lajien talvimäärät olisivat pienempiä ilman ruokintaa. Ruokinta vaikuttaa ennen kaikkea hengissä säilymisen edellytyksiin, kun ruokaa on tarjolla lumesta ja kylmästä riippumatta.
Lehikoinen uskoo, että lintujen ruokkimisen perinne jatkuu Suomessa tulevaisuudessakin. Toki alueellisesti voi tapahtua muutoksia niin ruokintojen määrissä kuin ruokkimisen laadussa.
Parhaimmillaan ihana elämys, ja siistiä pitää olla
Yksityisillä pihoilla lintuja saa ruokkia vapaasti, mutta yleisillä alueilla sitä voidaan rajoittaa. Ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt, etenkin kaupungeissa.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut uusi päätöksensä lintujen ruokintakieltoalueista Helsingissä vain muutama päivä sitten. Päätös perustuu terveydensuojelulakiin, sillä linnut voivat aiheuttaa terveyshaittaa ja niiden ruokinta mahdollistaa esimerkiksi rottien ravinnonsaannin ruokintatavasta riippumatta.
Aleksi Lehikoinenkin muistuttaa, että ruokintapaikka tulee pitää siistinä ja mikäli sairaanoloisia lintuja alkaa näkyä, tulee ruokinta lopettaa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoiselle luonnon ja ruokinnan seuraaminen on nautinto työssä ja vapaa-ajalla. Hän muistuttaa, että lintujen seuraaminen voi vahvistaa ihmisten luontosuhdetta.
– Se on monin tavoin mukavaa ajanvietettä. Näinä etäaikoina tulee tuijotettua omalle ruokintapaikalle aina silloin tällöin, ja kiikarit ovat usein työpöydällä. Pari päivää sitten alkaneet pakkaset toivat keltasirkut taas ruokinnalle. Tänäänkin oli yli 20 linnun parvi. Ne ovat minun omia lemppareitani, Lehikoinen sanoo.
Kommentoi lintulautaliven tapahtumia ja lähetystä Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 27.12. kello 23.
Lue lisää: