Viherkasveja ja kukkia ostetaan nyt enemmän kuin koskaan. Kotimaisten huonekasvien kysyntä on kasvanut, sillä niillä on pienemmät päästöt ja kuljetuskustannukset kuin ulkomailta tuoduilla kasveilla.
Huonekasvien viljelyllä on myös työllistävä vaikutus Suomeen, kun puutarhoilla on enemmän töitä ympäri vuoden.
Tänä vuonna Suomen markkinoille viljeltiin reilut 400 000 huonekasvia. Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori arvioi, että kaikkiaan huonekasveja on myyty vuoden aikana yli miljoona, kun mukaan lasketaan ulkomailta tuodut kasvit.
– Muutama vuosi sitten kotimaiset viljelijät viljelivät vain muutaman kymmenentuhatta [huonekasvia]. Tästä ei aivan tarkkaa tietoa ole, mutta kotimainen tuotanto on moninkertaistunut.
Kasvaneen kysynnän ja tuotannon seurauksena huonekasvimarkkinoille on tullut uusia myyjiä. Perinteisten kukkakauppojen ja puutarhamyymälöiden lisäksi tavarataloketjut ovat ottaneet valikoimiinsa huonekasveja.
Pohjoisessa viljellyt kasvit sopeutuvat paremmin pimeään talveen
Huonekasvien ovat hyviä välikasveja monelle viljelijälle kevään ulos istutettavien kasvien jälkeen.
– Niiden jälkeen voidaan laittaa tulemaan huonekasveja. Kesän valossa ja auringossa ne kasvavat kasvihuoneessa aika pienillä kustannuksilla, Taulavuori sanoo.
Viherkasviharrastaja Mari Liedes pitää kotimaisen tuotannon yleistymistä hyvänä asiana, sillä se laskee kasvien hintoja, eikä kasveja kerätä luonnosta.
– Ja muutenkin ne ovat paremmin sopeutuneet tänne peräpohjolan pimeyteen. Ne kasvatetaan kasvihuoneissa täälläkin, mutta kuitenkin sanoisin, että ne ovat paremmin sopeutuneet ja sitkeämpiä kuin ulkomailta tuodut.
Perusharrastajat, sisustajat ja intoilijat suosivat erilaisia kasveja
Timo Taulavuoren mukaan viherkasvien ostajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään.
Perusharrastajat haluavat kotiin vähän jotain vihreää, jolla saa kodista viihtyisämmän. He suosivat yleensä helppohoitoisia kasveja, kuten fiikuksia, palmuja ja muratteja.
Vihersisustajat seuraavat tarkasti trendejä ja ostavat graafisia kasveja, jotka sopivat kodin tyyliin. Tällaisia ovat esimerkiksi peikonlehdet, muorinkukat ja anopinkielet, jotka ovat helppohoitoisia, mutta näyttäviä.
Kolmas ryhmä on fanaattiset keräilijät ja intoilijat, jotka saattavat tilata harvinaisuuksia ja erikoismuotoja kasveista ulkomailta.
Mari Liedes etsii kokoelmaansa erikoisia kasveja, joita ei lähimarketeista löydy. Harvinaisista kasveistaan hän mainitsee ikkunan eteen asetellun Philodendron 'Painted Ladyn'.
Liedeksellä on tällä hetkellä kotonaan Evijärvellä 120 kasvia. Muutama lisää löytyy lemmikkieläinten terraarioista.
Liedes muisti kaikkien kasviensa nimet ulkoa silloinkin, kun niitä oli yli viisisataa.
– Niitä on ollut sellaiset 560. Mutta sanoisin, että Huonekasviseurassa se on ihan sellainen normimäärä. Joillakin on vielä enemmän.
Huonekasviseura on neljä vuotta sitten perustettu harrastajien seura, joka järjestää muun muassa kasvitreffejä, pistokkaiden vaihtoa ja sometapahtumia. Liedes kuuluu Huonekasviseuran hallitukseen.
Kukkaruukuissa ja kasvien valaisimissa hän käyttää luovuutta. Jos sosiaalisessa mediassa nousee esille uusi kukkapurkkitrendi, hän miettii, miten sellaisen voisi rakentaa itse.
– Sitten lähden rakentelemaan ja yleensä se ei mene niin kuin Strömsössä. Ulkonäkö voi olla vähän erikoinen, eikä se toimikaan ihan niin kuin pitäisi, mutta onpahan tullut ainakin kokeiltua, Liedes naurahtaa.
Korona-aika on innostanut hoitamaan kasveja sisällä ja ulkona
Viherkasvien suosion lisäksi puutarhahankintoja on tehty koronavuosina enemmän kuin koskaan. Puutarhakauppa rikkoi jälleen edellisen vuoden ennätysmyyntilukemat.
Suomalaisissa kotitalouksissa käytettiin tänä vuonna keskimäärin 340 euroa puutarhahankintoihin.
Taulavuoren mukaan kaikkien kasvien ja kukkien myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana, sillä läheisiä on muistettu kukilla haastavina aikoina ja kodista on haluttu tehdä viihtyisämpi kasveilla, kun siellä vietetään enemmän aikaa.
– Olen kuullut monilta ihmisiltä, että on ollut kiva herätä korona-aikana kotoa, kun ollut jotkut, joista pitää huolta. Ne ovat olleet näitä viherkasveja, Taulavuori kertoo.
Huonekasvien suosio alkoi kuitenkin jo ennen koronaa, noin viisi vuotta sitten. Trendi levisi sosiaalisen median kautta maailmanlaajuiseksi viherkasvibuumiksi, jota korona-aika on vain vahvistanut.
Lue seuraavaksi:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 29.12. kello 23:een saakka.
Edit. 29.12. kello 17.09: Korjattu kasvin latinankielinen kirjoitusasu.