Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Koronatilanne on huonontunut sellaista tahtia, että kokenutta sairaanhoitajaa Taru Tervalaa jännitti palata muutaman päivän vapailta jouluksi töihin Jorvin sairaalan teho-osastolle.
Koronapandemian tautihuippua oli ennustettu juuri joulun ja uudenvuoden tienoille.
Olisiko vastassa teho-osasto, joka on ääriään myöten täynnä vaikeasti sairaita koronapotilaita?
– Jännitti ihan tulla töihin, koska ei voinut tietää, mikä tilanne on. Onneksi on ollut kohtuullisen rauhallista. Toivottavasti saadaan pitääkin rauha.
Espoossa sijaitseva Jorvi on yksi HUS-alueen sairaaloista, jotka ovat olleet kovilla koronapotilaiden kanssa.
Jorvissa on 8–10 tehohoitopaikkaa, eikä ole harvinaista, että kaikki paikat ovat käytössä.
Jouluaattona teho-osastolla oli kuitenkin muutama vapaa paikka.
– Tällä hetkellä osastolla on viisi tehohoitopotilasta, joista enemmistö on koronapotilaita, Tervala sanoo.
Jorvin teho-osaston ylilääkärin Tero Varpulan mukaan osastolla on nyt juuri sopiva määrä potilaita.
– Teho-osasto toimii parhaiten, kun on muutama peti vapaana. Pystymme silloin reagoimaan äkkitilanteisiin.
Jorvissa se voisi olla tehohoitoa tarvitsevan palovammapotilaan saapuminen jostain päin Suomea. Jorviin on keskitetty vaikeiden palovammojen hoito, ja ylilääkäri Varpulan mukaan joulu on valitettavasti palovammojen sesonkiaikaa.
Tilanne on kohtuullisen rauhallinen myös muiden sairaaloiden teho-osastoilla.
– Nyt näyttää siltä, että missään sairaalassa ei ole kovin dramaattista tilannetta, sanoo ylilääkäri Stepani Bendel tehohoitoa koordinoivasta Kuopion yliopistosairaalasta.
Kaikkiaan Suomen teho-osastoilla on tällä hetkellä noin 60 koronapotilasta, eikä määrä ole viime viikkoina juuri muuttunut.
– Suunnilleen itsenäisyyspäivästä lähtien teho-osastolle päätyneiden koronapotilaiden määrä on pyörinyt 50:n ja 60:n tienoilla, Bendel sanoo.
Myöskään sairaaloiden kokonaiskuormitus ei ole kasvanut viime kuukauden aikana. Koronapotilaiden määrä on sahannut noin 240:n ja 260:n välillä marraskuun loppupuolelta lähtien.
Se on hieman yllättävää, sillä samaan aikaan koronatartunnat ovat kasvaneet jyrkästi. Korkein lukema tilastoitiin eilen jouluaattona, jolloin uusia koronavirustartuntoja kirjattiin 3 223.
– Tartunnoista iso osa on nuorilla, ja monella on kaksi rokotusta, Bendel erittelee syitä, mikseivät jyrkästi lisääntyneet tartunnat ole johtaneet sairaalahoidon kasvuun.
Tehohoitopotilaat myös jakautuvat nyt aiempaa tasaisemmin ympäri Suomen sairaaloita.
Kun vielä jokin aika sitten paine kohdistui Etelä-Suomeen ja tilanteen tasaamiseksi pohdittiin potilassiirtoja, nyt tehohoitoa tarvitsevia koronapotilaita on ympäri maata.
– Kaksi kolmasosaa tehohoitoa tarvitsevista koronapotilaista on muualla kuin HYKS-erva-alueella, tehohoidon ylilääkäri Stepani Bendel sanoo.
HYKS-ervaan eli erityisvastuualueeseen kuuluvat Uusimaa ja Päijät-Häme.
Viime aikoina painetta on ollut muun muassa Tampereen TAYSissa, Turun TYKSissä ja Oulun OYSissa. Itä-Suomi sen sijaan on Bendelin mukaan selvinnyt koronasta muuta maata helpommalla.
Tuhannen taalan kysymys on nyt se, millaisen sairauden uusi omikronvirusmuunnos aiheuttaa ja näkyykö sen valtavirusasema teho-osastoilla.
Nyt vaikuttaa siltä, että omikron aiheuttaisi vähemmän vakavia sairauksia kuin muut muunnokset.
Toisaalta se myös sairastuttaa muita variantteja tehokkaammin, jolloin sairaalaan saattaa lopulta päätyä aiempaa enemmän potilaita.
– Jo muutama kymmenen lisäpotilasta kuormittaisi teho-osastoja, Bendel huomauttaa.
Toistaiseksi teho-osastoille ei ilmeisesti ole päätynyt yhtään omikronmuunnoksen tartuttamaa koronapotilasta.
Jorvin teho-osastolla valistunut arvaus on, että ensimmäinen omikronpotilas saapuu noin viikon kuluttua.
– Ensimmäisistä tartunnoista menee 10–14 päivää ennen kuin sairaus on edennyt semmoiseen vaiheeseen, että tehohoitoa tarvitaan. Jos sitä tarvitaan tai missä määrin sitä tarvitaan, sitähän emme omikronin osalta tarkkaan ottaen tiedä, ylilääkäri Tero Varpula sanoo.
Lue lisää:
Joulumatkailijoiden tartunnat ovat olleet työläistä ja kalliita lapin kunnille