Pekingissä nähtiin joulukuun puolivälissä erikoinen diplomaattien pako.
Liettuan suurlähetystön henkilökunta perheineen pakkasi tavarat ja lemmikkieläimet ja sulki lähetystön ovet. Samalla Kiinan siviilipukuiset poliisit tarkkailivat vieressä. Muiden maiden lähetystökollegat Chaoyangin diplomaattialueelta tarjoutuivat saattelemaan Liettuan suurlähetystön väen turvallisesti lentokentälle, kirjoittaa Economist.
Liettuan ulkoministeriön mukaan Kiina oli antanut diplomaateille hyvin vähän aikaa poistua.
– Koska Liettua ei pyynnöstä huolimatta saanut lisäaikaa poistumiselle, ulkoministeriö päätti vetää henkilökuntansa sieltä pois mahdollisimman pikaisesti, sanoi ulkoministeri Gabrielius Landsbergis Liettuan television haastattelussa 16. joulukuuta.
Liettuan mukaan vaihtoehtoja ei ollut, sillä Kiina uhkasi mitätöidä diplomaattien henkilökortit.
Kiina: Liettuaa ei pakotettu lähtemään
Kiinan ulkoministeriö kiistää väitteet, että diplomaatit olisivat joutuneet lähtemään turvallisuussyistä.
– Liettua panettelee väittämällä, että se olisi pakotettu lähtemään Pekingistä, sanoi Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian tiistaina ministeriön tiedotustilaisuudessa Pekingissä.
Zhao tosin laittoi Liettuan kannan Economist-lehden piikkiin eikä kertonut, että Liettuan ulkoministeri oli lausunut saman asian televisiossa jo paljon aiemmin.
Ulkoministeri Landsbergisin mielestä Liettualla on yhä suurlähetystö Pekingissä, vaikka nyt asioita hoidetaan etänä Vilnasta.
Kiinalla sen sijaan ei ole enää omien sanojensa mukaan suurlähetystöä Liettuassa. Kiina pudotti yllättäen marraskuussa lähetystönsä aseman asiainhoitajatasolle. Se tarkoittaa, että vain hallinnolliset paperiasiat hoidetaan.
– Emme hyväksy Kiinan yksipuolista ratkaisua muuttaa lähetystönsä asemaa. Kansainvälisen lain mukaan se ei ole sallittua, sanoo ulkoministeri Landsbergis Liettuan television hastattelussa.
Molempien maiden suurlähettiläät olivat poistuneet asemapaikoiltaan jo syyskuussa.
Taiwanin yhteystoimiston nimenmuutos nosti tunteet pintaan
Kiina reagoi aina raskaasti, kun mikä hyvänsä valtio tiivistää suhteitaan Taiwaniin. Taiwan toimii käytännössä kuten itsenäinen valtio, mutta Kiina pitää sitä osana itseään.
Liettua ylitti ratkaisevan rajan loppukesällä, kun se hyväksyi Vilnassa olevan Taipein yhteystoimiston nimenmuutoksen vastaamaan itsenäisen valtion nimikäytäntöä. Toimisto ei enää kanna pääkaupungin nimeä vaan nyt se on Taiwanin yhteystoimisto.
Liettuan päätös on Euroopassa ainutlaatuinen.
Kiinan tulkinnan mukaan tämä merkitsee Taiwanin aseman tunnustamista itsenäiseksi. Näin ei kuitenkaan ole. Viralliset diplomaattisuhteet Taiwaniin on vain kolmellatoista maalla, lähinnä Karibian alueen saarivaltiolla ja Vatikaanilla.
Kaupankäynti kärsii
Kiinan ensireaktio Taiwanin nimikiistaanoli jo loppukesällä lopettaa tavarajunaliikenne Liettuaan.
Joulun alla Kiina pudotti Liettuan muutamiksi viikoiksi pois sähköisen tullauksen järjestelmästä. Economist kirjoittaa, että ainakin saksalaisia ja ranskalaisia yrityksiä on varoitettu vientivaikeuksista Kiinaan. Lehden mukaan yritykset eivät voisi toimittaa Kiinaan tuotteita, joissa on Liettuassa valmistettuja komponentteja.
Samoista kauppavaikeuksista kertoo myös EU-politiikkaa seuraava Politico-lehti. Sen mukaan ainakin ruotsalaisia yhtiöitä on varoitettu Liettuaan liittyvistä vientiongelmista. Kahden saksalaisen autonvalmistajan osia on juuttunut Liettuan satamiin tullausvaikeuksien takia.
Liettuan oma kauppa Kiinan kanssa on vähäistä. Siellä kuitenkin runsaasti alihankintayrityksiä muille eurooppalaisille yhtiöille.
– Kauppasuhteemme Kiinan kanssa ovat kuluneena vuonna selvästi vähentyneet, totesi Liettuan varatalousministeri Jovita Neliupsiene Liettuan television haastattelussa.
Liettua hakee tukea Yhdysvalloilta
Liettuan pääministeri Ingrida Simonyte keskusteli mutkistuneista Kiina-suhteista joulun alla puhelimitse Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa. Yhdysvallat lupasi tukea Liettuaa ja paheksui Kiinan toimintaa ja kaupankäynnin vaikeuttamista, sanotaan Yhdysvaltain ulkoministeriön sivuilla.
Liettuan yhteydenotto Washingtoniin raivostutti Kiinaa entisestään. Kiinan mukaan asia ei kuulu kenellekään muulle, vaan on sen oma sisäinen asia. Kiinan on mahdoton hyväksyä, että alle kolmen miljoonan asukkaan Liettua voisi omassa politiikassaan määritellä 1,3 miljardin asukkaan Kiinan kansantasavallan ulkosuhteita ja valtion rajoja.
EU on kauppakiistoissa voimaton
Euroopan unionin kortit Liettuan auttamiseksi ovat vähissä. Uniossa kiistasta on keskusteltu.
– Kiinan toiminta on poliittista ja se perustuu muiden EU-maiden uhkailuun kaupankäynnin esteillä, jos valtiot lisäävät yhteyksiään Taiwanin kanssa, sanoi Liettuan entinen pääministeri ja nykyinen europarlamentaarikko Andrius Kubilius Politico-lehdelle.
EU:n latvialainen kauppakomissaari Valdis Dombrovskis sanoo Politicolle, että kauppakiista vietäneen jossain vaiheessa Maailman kauppajärjestön WTO:n käsittelyyn. Tämä tie on kuitenkin tukkoinen, sillä WTO:n riitojenratkaisumenettely on nyt jumissa lykkääntyneiden tuomarinimitysten takia.
Eurooppalaisella valtiolla on nyt syvin diplomaattinen kriisi Kiinan kansantasavallan kanssa kolmeenkymmeneen vuoteen.
Edelllinen pitkä riita käytiin Hollannin ja Kiinan kanssa vuonna 1981. Sen syynä oli Hollannin sukellusvenekauppa Taiwaniin. Kiina veti tuolloin lähettiläänsä pois Hollannista kanssa kolmeksi vuodeksi.
Lue lisää:
Liettuan ja Kiinan välille syntyi diplomaattinen kiista suhteista Taiwaniin