Neljä päivää ennen uudenvuoden aattoa Terhi Kahila astui autostaan ulos ja säikähti: jostain kuului pamahtelua. Joku ampui jo raketteja.
– Ajattelin heti: voi ei, voi ei! Kun ensimmäisen kerran pamahtaa, jään jo valmistautumaan seuraavaan. Siitä jää päälle ikävä jännitystila, Kahila kertoo.
Kahila pelkää kovia pamahduksia ja ilotulitukset ovat ukkosen jälkeen pahinta, mitä hän tietää. Ukkosia hän oppi pelkäämään jo lapsena. Silloin ilotulituksia katseltiin vielä turvallisesti kotona ikkuna takaa.
Jossakin vaiheessa Kahila huomasi myös rakettien paukkeen ahdistavan vähin erin koko ajan enemmän.
Sillä tavalla kovien äänten pelko, fonofobia, usein saa alkunsa: huomaamatta.
Fobia syntyy, kun turvallisuuden tunne katoaa
Ilotulitusten myynnin ensimmäisestä päivästä alkaen Kahila jännittää ulkona liikkumista. Hän ei voi ymmärtää, miksi raketteja saa myydä jo ennen aattoa. Se tarkoittaa, että aattoa edeltävällä viikolla missä vain ja milloin vain pamahtaa.
Kahilan mielestä pelon perimmäinen syy on juuri se, ettei kovan äänen lähdettä voi hallita mitenkään.
Kovien äänten säikähtäminen on ihmiselle sisäsyntyistä. Traumapsykoterapeutti ja psykologi Hanna Markukselan mukaan ihminen on oppinut olemaan varuillaan evoluution myötä.
– Vaikka puhutaan erityisherkkyydestä on todella tavallista, että ihmiset ovat aistiherkkiä.
Tavallisen säpsähtämisen muuttuminen fobiaksi voi tapahtua huomaamatta. Jos samanaikaisesti kovan äänen kanssa tapahtuu jotakin, mikä uhkaa turvallisuuden tunnetta ja ylittää ihmisen sietokyvyn, hän oppii ärsykkeen merkitsevän vaaraa.
Kokemus porautuu mieleen paitsi sanoin kerrottavana muistona, myös tuntemuksina ja aistimuksina. Kun seuraavan kerran paukahtaa, aivot käynnistävät kehossa taistele tai pakene -reaktion.
– Lapselle ja herkälle ihmiselle sietokynnyksen ylittävä asia voi olla tosi pienikin juttu. Voi riittää, että on tosi väsynyt ja kuormittunut, jolloin sietokyky on alentunut ja sitten tapahtuu vielä jotain, mikä ylittää oman rajan, Markuksela sanoo.
Terhi Kahila muistaa lapsuudesta ukonilmat mökillä, kun koko perhe pakeni rajuilmaa autoon. Mökillä ei ollut ukkosenjohdattimia ja kumipyörien ajateltiin suojelevan salamoilta.
Mitään sen rajumpaa ei koskaan tapahtunut. Silti tänäkin päivänä Kahila menee paniikkiin ukonilmalla.
– Saatan esimerkiksi mennä töihin jo tuntia aikaisemmin jos on luvattu ukkosta. Kun ukkonen iskee, en pysty enää menemään pihalle.
Ilotulitusten kanssa Kahila pärjää paremmin. Kun uudenvuodenaatto koittaa, hän laittaa hyvissä ajoin kuulokkeet päähänsä ja täyttää maailmansa musiikilla.
Teknoa korviin ja koira maalle hoitoon
Pelkäävää ihmistä on turha käskeä asennoitumaan myönteisemmin, jotta pelko helpottaisi. Trauma ei ole asennekysymys, eikä herkkyys poistu käskemällä.
Ääniyliherkkyys ei välttämättä edes ole vain psykologinen ilmiö vaan myös hermostollinen. On tutkimuksia, joissa on todettu ääniyliherkkien aivojen olevan erilaiset kuin muilla.
– Erityisherkän aistit kyllä toimivat ihan tavallisesti, mutta aivot saattavat boostata äänen kokemisen moninkertaiseksi.
Kahilan selviytymiskeino on peittää kovat äänet musiikilla. Se toimii hyvin, koska musiikki on hänelle tärkeä asia, johon voi uppoutua tuntikausiksi. Kahilalla on vastamelukuulokkeet, jotka päässä hän katsoo netistä elektronisen musiikin dj-keikkoja aamuyöhön asti.
Jos on jostakin syystä on pakko lähteä ulos, Kahila laittaa musiikin kuulumaan korvanapeista ja virittelee niiden päälle kuulosuojaimet. Välähdykset eivät onneksi pelota häntä.
Kahilalla on koira, jonka hän on vienyt pennusta asti maalle hoitoon uudeksivuodeksi. Ymmärrys eläimiä kohtaan on kasvanut oman pelon ansiosta.
– Kun minulla on niin kurja olo ja reagoin näin voimakkaasti, niin mitä se on eläimille? Minä kuitenkin ymmärrän mitä tapahtuu, mutta eläimet eivät tajua yhtään, mistä on kyse.
Kahila ei ole koskaan yrittänyt päästä pelostaan eroon esimerkiksi terapian avulla. Hän on pärjännyt välttelemällä pauketta parhaansa mukaan. Kesällä se ei aina onnistu.
– Tuntuu kyllä, että pelko pahenee vuosi vuodelta.
Hengitystekniikka ja perhostaputus auttavat pahimman yli
Traumapsykoterapeutti Hanna Markuksela neuvoo turvautumaan ammattilaisen apuun, jos pelosta haluaa kokonaan eroon. Esimerkiksi itsensä altistaminen pelolle ei ole viisasta ilman osaavaa ohjausta vaan voi pahentaa traumaa.
On myös tärkeää huolehtia jo etukäteen siitä, että oma vireystila olisi hyvä, kun uusivuosi koittaa. Paukkeen alkaessa ahdistusta voi helpottaa erilaisilla hengitys- ja kosketustekniikoilla.
– Hengityksen hidastaminen antaa keholle signaalin, että ei hätää, nyt voi ottaa vähän iisimmin. Voi kokeilla hengittää kolmeen laskien hitaasti sisään ja kuuteen laskien hitaasti ulos, ja rullata tällä rytmillä niin kauan, että olo muuttuu.
Markuksela jakaa vinkkejä ja videoita psyykkiseen hyvinvointiin Instagram-tilillään.
Harjoitusten tavoitteena ei ole poistaa pelkoa, vaan lievittää sitä. Pelkotilanteissa ihminen ajautuu oman sietoalueensa ulkopuolelle. Yrityksenä on päästä takaisin sietoalueelle ja saada hallinnan tunne takaisin.
Terhi Kahila uskoo, että uudenvuoden ilta sujuu lopulta rauhallisesti. Hän täyttää ruokakaapit hyvissä ajoin ja luottaa kuulokkeidensa peittävän ilotulitusten paukkeen.
– Kun koirakin on hoidossa, voin keskittyä vain itseeni ja nautiskella musiikista.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 1.1. klo 23 saakka.