Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pohjalaiset vierastavat vielä sähköisiä sote-palveluita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-tutkimus osoittaa, ettaä pohjalaismaakunnat ovat takamatkalla sähköisten palveluiden käytössä.
Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat neljän viimeisen maakunnan joukossa tilastossa, joka kertoo kuinka yleistä sähköisten sote-palveluiden käyttö oli vuonna 2020.
Pohjalaismaakuntia nihkeämmin sähköiset palvelut ovat saaneet jalansijaa vain Etelä-Savossa.
Sähköiset palvelut tarkoittavat esimerkiksi ajanvarausjärjestelmiä tai asiointia sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa videoyhteydellä tai chatin välityksellä.
– Takamatkalla ollaan, toteaa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtava ylilääkäri Heidi Ojala Kauhavalta.
Vähäisintä sähköisten palveluiden käyttö on ollut Etelä-Pohjanmaalla, jossa se jää alle 15 prosenttiin 20 vuotta täyttäneistä sote-palveluita tarvinneista. Myös Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jäädään selvästi alle 20 prosentin.
Vaihtoehto lähipalveluille?
Sähköisiä palveluita on tarjottu vaihtoehdoksi lähipalveluille varsinkin harvaan asutuilla alueilla.
Ojala arvioi, että tulevaisuudessa niin varmasti onkin, mutta ei vielä ainakaan Kaksineuvoisen kaltaisella maaseutumaisella alueella, jossa iäkästä väestöä on paljon.
Hän palauttaakin kovimmat digi-intoilijat maan pinnalle.
– Meillä on yhä edelleen paljon väestöä, jolla ei ole kuin lankapuhelinnumero. Ei ole kännyköitä tai jos on, ei se suinkaan ole älykännykkä. Ei ole tietokoneita, ei internettiä tai vaikka olisi, niin ei ole kuitenkaan todellista taitoa käyttää digi- ja etäpalveluita sekä erilaisia portaaleita.
Samaan asiaan kiinnittää huomiota myös THL, joka on selvittänyt myös väestön kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asioinnista.
Selvityksestä käy ilmi, että esimerkiksi yli 74-vuotiaista vain vähän yli puolella oli käytössään internet ja väline sähköiseen tunnistautumiseen internetissä, kuten pankkitunnukset.
– Ikäihmisten porukka on keskuudessamme vielä pitkän tovin. Sen takia toistaiseksi tuotetaan palvelut rinnakkain sekä sähköisesti että perinteisesti livenä ja lähipalveluna.
Alueelliset erot suuria
Aluellisiin eroihin sähköisessä asioinnissa vaikuttaa tarjonta. Tästä on esimerkkinä Kainuu, jossa etäasiointi on lisääntynyt nopeasti.
Kainuulaiset käyttävät terveyspalveluja etänä eniten koko maassa: keskimäärin lähes neljä kertaa per asukas vuodessa. Kaunuussa on katsottu, että asioiden hoitaminen puhelimessa tai verkossa on helpotus pitkien välimatkojen maakunnassa.
Alueellisille eroille sähköisten palveluiden käytössä löytyy kuitenkin muitakin selityksiä kuin tarjonnan määrä, väestön ikärakenne tai koulutustaso.
THL:n selvityksessä viitataan myös muun muassa internetyhteyksien alueellisiin eroihin.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla mobiiliverkon kattavuus on hieman pienempi kuin useimmissa maakunnissa ja samoin maakunta jää jälkeen kiinteän laajakaistan nopeuksissa.
Livelääkäri päihitti videolääkärin
Kuntayhtymä kaksineuvoisen kokemukset osoittavat, että riippumatta nettiyhteyksien laadusta tai älylaitteiden olemassaolosta, ratkaiseva voi olla yksinkertaisesti halu asioida lääkärin tai hoitajan kanssa "livenä" videoyhteyden tai chatin sijaan.
Kaksineuvoisessa keskitettiin jokunen vuosi sitten lääkäripalvelut Kauhavan hyvinvointikeskukseen. Samalla päätettiin tarjota asiakkaille mahdollisuutta päästä hyvinvointiasemilla videolääkärin vastaanotolle.
– Meillä oli aito huoli, että osa asiakkaista voi jäädä lääkäripalveluiden keskittämisen takia pois palveluidemme piiristä, jos heillä ei ole mahdollisuutta päästä Kauhavalle, toteaa Heidi Ojala.
Asiakkailla oli mahdollisuus valita joko videolääkäri tai ajomatka Kauhavan hyvinvointiasemalle lääkärin vastaanotolle.
Varsin pian kävi selväksi, että "livelääkäri" veti pitemmän korren. Kuntayhtymän sisäiset etälääkärin vastaanotot loppuivat, kun kysyntää ei ollut.
– Meidän alueella välimatkat ovat kuitenkin aika lyhyitä, muutamia kymmeniä kilometrejä enimmillään. Sellainen välimatka ei näköjään ole kynnyskysymys, summaa Ojala.
Palveluita syrjäalueille
Keski-Pohjanmaalla Halsualla omaa lääkärinvastaanottoa ei ole. Lääkärissä käydään Vetelissä.
– Käydään, jos sattuu olemaan lääkäreita ja aikoja, puuskahtaa halsualainen Anu Lahti.
Pikainen kyselykierros Halsuan kylänraitilla osoittaa, että sähköisten sote-palveluiden ei uskota tuovan ratkaisua palveluiden tarjontaan syrjäalueilla. Vaikka digitalisaatiossa ja esimerkiksi etävastaanotoissa nähdään mahdollisuuksia, huolena on vanhemman väestön pärjääminen internetyhteyksien kanssa.
Anu Lahti on tiukkana.
– Vaikka äänestäisin kekkosta, tänne ei tule parempia palveluita.
Lahti uskoo, että Halsualle ei tule enää koskaan lääkäriä. Videolääkäriä hän ei kelpuuta.
– Ei käy. Pitää olla aito lääkäri.
Etäpalveluilla pitkä historia
Selkämeren Terveyden toimitusjohtaja Heli Silomäki toteaa, että sähköisiin sotepalveluihin on helpompi suhtautua, kun ymmärtää etäpalveluiden pitkää historiaa.
Silloin huomaa, että etäpalveluita ovat tavalla tai toisella käyttäneet jo kaikki.
– Etäpalvelua on kaikki puhelimessakin tehty työ, esimerkiksi laboratoriovastausten kysyminen puhelimessa on etäkontakti ja etäpalvelua.
Selkämeren Terveys on Pihlajalinna Oy:n, Kristiinankaupungin kaupungin ja Vaasan sairaanhoitopiirin yhteisyritys. Se on tuottanut Kristiinankaupungin terveyspalvelut viime vuoden alusta lähtien.
– Palvelulupauksemme oli, että tuomme digitaalisia palveluita Kristiinankaupunkiin, toteaa Silomäki.
Nyt kristiinankaupunkilaisilla on mahdollisuus päästä lääkäreiden etävastaanotolle, tarjolla on etänä myös erikoislääkäripalvelut.
Lisää tehoa on tuotu esimerkiksi kansantautien seurantaan. Diabeteksen ja astman vuosittaiset kontrollit hoidetaan suurelta osin etänä hoitajan ja lääkärin yhteistyönä.
Käytännön työkaluna on Pihlajalinna-sovellus, jossa asioita hoidetaan chatin kautta ensin hoitajan kanssa ja sen jälkeen tarpeen mukaan lääkärin kanssa joko chatissa, puhelimella tai videoyhteydellä.
Tarvitaan kasvatustyötä
Selkämeren Tereydessäkin sähköisten palveluiden käytössä on vielä lisäämisen varaa.
– Jos tarjolla on etälääkäri samana päivänä tai "kivijalkalääkäri" viikon päästä, niin aika usein asiakas valitsee "kivijalkalääkärin" vastaanoton.
Silomäen mukaan kysymys on kasvatustyöstä.
– Varsinkin eDiabetes -etäpalvelun käyttö sujuu jo oikein hyvin, kun siinä on hoitaja apuna ja tukena ja potilas voidaan valmistella hyvin tilanteeseen.
Silomäki toivoo ja pitää tärkeänä, että sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy. Se takaa senkin, että perinteisillä vastaanotoilla lääkäreillä on riittävästi aikaa potilailleen.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 5. tammikuuta klo 23.00 saakka.
Ylen vaaliteltat ovat nyt auki. Vaaliteltoilta löydät tuoreimmat uutiset oman hyvinvointialueesi aluevaaleista ja voit myös keskustella niistä.