"Tämän Majatalon kodikkuus on arvokas asia! Ja myös isäntäväen ystävällisyys on ainutlaatuista... Tänne on ilo saapua aina vaan kovemmaksi muuttuneesta elämästä!"
Vanhan matkustajakodin ilmoitustaulussa on pahvinen lappu, jonka rivit joku kodissa vieraillut on kirjoittanut. Lappu voisi olla vuosikymmeniä sitten kirjoitettu tai laitettu tauluun vasta eilen.
Matkustajakodit syntyivät 1930-luvulla sotavuosien aikana, kun monet jäivät kodittomiksi. Kulkijalle haluttiin tarjota rauhallinen pysähtymispaikka. Nykyään Kouvolaan kuuluvan Myllykosken rautatieseisakkeen viereen vuonna 1934 valmistunut matkustajakoti nimettiin Majatalo Rauhalaksi.
Rauhalassa asuu edelleen äidiltään toiminnan perinyt Pekka Mölsä, joka ottaa edelleen vastaan ne, jotka eivät kelpaa muualle. Yhteiskunta on muuttunut ja vuodet ovat kuluneet, mutta asunnottomuus ei ole lähtenyt mihinkään.
Kymsote lähetti asukkaan
Viime vuonna Pekka Mölsä odotti lokakuisena iltana tuntematonta vierasta Rauhalaan.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten sosiaalityöntekijä oli ottanut häneen yhteyttä ja kysynyt, ottaisiko Mölsä majataloonsa heidän asiakkaansa. Koditon mies tulisi junalla Kotkasta Myllykoskelle. Tokihan se sopi.
Mölsä odotti, että päivän viimeinenkin juna saapui, mutta ketään ei tullut. Vasta seuraavana päivänä asiakas saapui ystävänsä saattamana.
Vaitonaisella miehellä oli mukanaan teltta, makuupussi ja iso kassi. Puhelin oli ostettu maksusitoumuksella, jotta sosiaalitoimi saisi hänet kiinni.
Asunnottomille etsitään väliaikaisia paikkoja
Kymenlaaksossa oli 54 asunnotonta vuonna 2020, ja suurin osa heistä oleskeli Kouvolassa.
Asunnottomuus voi johtua monista eri syistä. Kodin voi menettää taloudellisten ongelmien vuoksi, jotka voivat johtua lukemattomista syistä aina sairastumisesta peliriippuvuuteen.
Usein asunnottomuus yhdistetään huono-osaisuuteen. Oman kodin voi kuitenkin menettää myös se, joka sitä vähiten osaa odottaa. Tulipalot ja vesivahingot eivät väistä niitä, joilla on asiat hyvin.
Kun sosiaalitoimen asiakas jää ilman kotia tai tulee asiakkaaksi asunnottomuuden vuoksi, Kymsote auttaa järjestämään asiakkaalle hätämajoituksen.
Kymsoten aikuisten monialaisten palveluiden palvelupäällikkö Marjo Seuri kertoo, että majoituspaikka valitaan saatavuuden, hinnan ja sijainnin perusteella.
Majoituksen maksuista sovitaan erikseen, ja esimerkiksi majoituksen voi kustantaa tapauskohtaisesti vaikkapa ehkäisevänä toimeentulotukena maksusitoumuksella majoitusliikkeelle.
Seurin mukaan tarkoituksena on saada majoitus, jonka aikana voidaan selvitellä, miten asiakkaan elämää voisi järjestellä pidemmällä tähtäimellä. Joskus sosiaalitoimen asiakas on niin vaikeassa tilanteessa, että edes majoitusliikkeessä oleminen ei onnistu.
Kaikki paloi pohjaan
Rauhalaan saapuneen liki viisikymppisen miehen suunniteltiin viipyvän noin kuukauden verran. Pekka Mölsä kertoo, että hän huolestui pian miehen tultua.
– Hän asui täällä normaalisti, mutta huomasin sen, että hänellä oli ongelmia siivoamisen ja kokkaamisen kanssa. Kaikki paloi pohjaan, vaikka häntä yritti opastaa. Kun hän ei pystynyt itse hoitamaan paljon mitään, niin muutkin asukkaat auttoivat. Kaikki tänne tulevat ovat jossain määrin kohtalotovereita.
Mölsä kertoo ottaneensa yhteyttä sosiaalitoimeen, jolle kertoi huolensa miehen pärjäämisestä. Mies oli Mölsän mukaan selvästi päihderiippuvainen, ja siksi arjessa oli paljon haasteita. Työntekijä oli todennut, ettei asialle voi tehdä paljoakaan, jos mies ei itse ota yhteyttä heihin.
Mies jäi kuitenkin asumaan vielä hetkeksi Rauhalaan. Mölsä ja muut kodin asukkaat auttoivat häntä aina välillä arjen askareissa.
– Tässä matkustajakodissa on se elämänasenne, että sinulle annetaan mahdollisuus.
Mölsä näki miehen viimeisen kerran kaksi viikkoa ennen majoituksen sovittua loppumista. Loppusiivousta mies ei koskaan tehnyt, eikä Mölsä saanut koskaan huoneen avainta takaisin.
Mies oli kertonut ennen katoamistaan Mölsälle, että maksusitoumuksella ostettu puhelin oli lentänyt jorpakkoon. Kun Mölsä otti sosiaalityöntekijöihin yhteyttä, he kertoivat, etteivät saa enää miestä kiinni.
Huoneen siivouksen laskutus tulisi sosiaalityöntekijän mukaan osoittaa miehelle, mutta hänellä ei ole enää puhelinta tai osoitetta. Mölsä jätti asian sikseen.
Asunnottomista voi olla majoitusliikkeille vaivaa
Majatalo Rauhalaan tulee Mölsän mukaan yksittäisiä tapauksia, jotka ovat löytäneet paikalle sosiaalitoimen tai järjestöjen avustamana. Kymsoten Marjo Seuri vahvistaa, että sosiaalitoimen järjestämän majoituksen tarve ei ole suurta.
Myllykoskella sijaitsee myös toinen majoitusliike, jolla on kokemusta asunnottomista. Leo-Hotellin yrittäjä Leonid Danileiko kertoo, että hänen hotelliinsa majoitetaan henkilöitä Kymsoten järjestelemänä noin pari kertaa vuodessa. Kokemukset ovat olleet pääosin hyviä.
Viime keväänä hotelliin majoitettiin päihderiippuvainen henkilö, jota pyydettiin poistumaan ennen suunnitellun yöpymisajan loppumista. Danileiko kertoo, että tilanne oli äitynyt vaaralliseksi.
– Huone meni remonttikuntoon. Remontoimme sen sitten itse omilla rahoillamme, kun korvausten saaminen tuntui jo lähtökohtaisesti niin epävarmalta ja vaikealta, Danileiko kertoo.
Kymsoten Marjo Seuri kertoo, että asiakas on lähtökohtaisesti itse viime kädessä vastuussa aiheuttamiensa haittojen korvauksesta, ellei muusta ole erikseen sovittu.
– Sosiaalihuollon asiakkuus ei poista ihmisen omaa vastuuta käyttäytymisensä seurauksista, Seuri jatkaa.
Mahdollisten korvausten saaminen on hankalaa, jos sosiaalihuollon asiakasta ei saada enää kiinni.
Kymsote aloitti joulukuun alusta lähtien Kouvolan A-Klinikan selviämisasemalla puoli vuotta kestävän ensisuojakokeilun kahdessa yhden hengen huoneessa.
Seuri kertoo, että kokeilun tarkoituksena on tarjota paikka niille, joille ei järjesty muuta paikkaa. Jos suojaan hakeutuva henkilö on päihtynyt, hänet ohjataan selviytymisaseman palveluihin.
Suojaan saa hakeutua vapaasti. Sen asiakas saa mahdollisuuden nukkua, peseytyä ja syödä aamupalan ilman maksua. Suoja palvelee vain öisin, ja päivät on vietettävä muualla. Joulukuussa ensisuojaa käytti kaksi asiakasta.
Ovi on edelleen avoinna
Pekka Mölsä aloitti työt Rauhalassa jo kahdeksanvuotiaana. Hänen äitinsä johtaessa matkustajakotia vieraiksi tuli mielenterveyspotilaita, joiden vaatteet äiti vaati saada pestä. Alusvaatteissa oli vielä sen laitoksen leima, josta asukas oli tullut.
Kun Mölsän äiti lopetti työt 50 vuoden uran jälkeen. Elämäntapa siirtyi pojalle.
– Eräs asukas ei pystynyt maksamaan vuokraa. Sovimme, että hän voi kaivaa vähän ojaa korvaukseksi asumisestaan.
Rauhalassa vierailleen miehen kohtalo mietityttää Pekka Mölsää edelleen. Miehen vierailusta aiheutunut sotku ei loppujen lopuksi edes haittaa häntä. Kaikenlaiset vieraat ovat edelleen tervetulleita.
– Sotkuhan on vain elämää. Se haastaa meitä ja kannustaa tekemään ratkaisuja. Kyllä minä ymmärrä niitäkin, jotka sulkevat ovensa tällaisilta tapauksilta. Rauhala on ollut tällainen pussinperä, johon päätyvät ne, jotka eivät kelpaa muille.
Vaikka Mölsä auttaa muita mielellään, hän tiedostaa sen, että Rauhalan vieraat ovat vain jäävuoren huippu. Kyse on yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka ei ratkea ilman suuremman tahon reagointia.
– Ihmiset menevät katsomaan elokuviin tällaisia asioita, mutta jos se tapahtuu oikeassa elämässä, sitä ei näe. Moni tarvitsee enemmän tukea, ja myös sotehuollon työntekijät tarvitsevat enemmän koulutusta. Mutta vaikka puhun ikävistä asioista, uskon siihen, että asiat muuttuvat paremmiksi.
Lue seuraavaksi
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella 9.1. kello 23:een asti.