Kun istuu päivän luennolla toisensa perään ja hörppää välillä kahvit, se tuntuu kropassa.
– Todella usein tuntuu, onneksi on harrastuksia! sanoo Akseli Kujala.
– Kyllä pää tarvii happihyppelyn ja vähän liikuntaa, että jaksaa taas toimia, jatkaa Petra Prittinen.
Liiketaloutta opiskeleva Kujala ja sairaanhoitajaksi lukeva Prittinen ovat keskipohjalaisen Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja myös liikuntatutoreita.
Jälkimmäiseen tehtävään heidät imaisi Centria Sport -hanke, jossa taloon palkattu liikuntakoordinaattori Juuso Jussila laittoi monta asiaa uusiksi. Tärkeimpänä hän pitää kulttuurin muutosta.
– Enää ei ole niin vieras ajatus, että korkeakouluopiskeluakin voi toiminnallistaa, sanoo Jussila.
Se näkyy opiskelijoiden mukaan jo sanavalinnoissa opiskelun lomassa.
– Kun ennen sanottiin, että nyt on kahvitauko, niin nykyään on yleistynyt sana liikkumistauko, sanoo Kujala.
– Opettajat kannustavat tosi paljon siihen, ettei tunnilla tarvitse istua, vaan saa myös seistä, jos haluaa, sanoo Prittinen.
Seisomisen mahdollistaa kaasujousitetuilla pöydillä varustettu luokkatila, jossa voi vaihdella työskentelyasentoa. Prittinen ja Kujala pitävät sitä hyvin tarpeellisena.
– Koko luentoa ei jaksa istua, vaikka taukoja onkin.
Centrian kaikille kampuksille tuli myös aktiviteettitila, jossa voi käväistä soutamassa tai käyttämässä pari muuta treenilaitetta vaikka vain muutaman minuutin verran.
Oma haasteensa on saada koronan hellitettyä kaikki aktivoitua ulos kotoa ja liikkumaan, arvioi Petra Prittinen.
Ammattikorkeakoulussa tehdyt tilamuutokset ja liikuntatutorit jäävät, vaikka Centria Sport -hanke läheneekin loppuaan. Myös ammattikorkeakoulun kirjastoon perustettu liikuntavälineiden lainauspiste jää pysyväksi, ja liikuntavuorotkin saadaan toivottavasti käyntiin taas kun etäopetuksesta palataan kampukselle.
Vaikka koronatilanne nakersi hankkeen toteutusta, liikuntakoordinaattori Jussila on tyytyväinen aikaansaannoksiin.
– Mielestäni onnistuttiin tosi hyvin. Minulla on vahva fiilis, että saatiin vankka pohja, josta muiden on hyvä jatkaa hankkeen jälkeen.
Työhön kuului myös liikuntaneuvontaa, jota haki noin 80 ihmistä. Neuvoja Jussila sai antaa neuvoja laidasta laitaan, sillä opiskelijoilla ja henkilökunnalla oli myös monenlaista vaivaa: selkäkipuja, diabetesta, astmaa, niska- ja hartiaseudun jumeja, uupumusta.
– Jokaiselle tehtiin räätälöity liikuntaohjelma, ja olen kuullut että osa on päässyt vaivoista kokonaan eroonkin, sanoo Jussila.
Erityisen tyytyväinen Jussila hyvää palautetta saaneeseen, liikuntaan ja hyvinvointiin pureutuneeseen opintojaksoon, jonka läpäisi viitisenkymmentä opiskelijaa. Siinä ei menty perustiedoilla, vaan Jussila rakensi jaksosta eräänlaisen liikunnan ja terveystiedon 2.0-korkeakouluversion.
– Siinä katsottiin oikeasti, mitä tutkimusnäyttö kertoo: esimerkiksi miten pienillä muutoksilla voi pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ja kuinka pienillä muutoksilla ravinnossa voi saada aikaan hyvää. Ei vain sitä että syökää lautasmallin mukaan niin kaikki menee hyvin, konkretisoi Jussila.
Koronan aiheuttaman lähi–etä–hybridi-sahauksen takia on vaikea arvioida, miten iso osa opiskelijoista hankkeella tavoitettiin. Liikuntakoordinaattori Juuso Jussila uskoo silti, että siivu oli melko iso. Mukaan saatiin myös muita kuin vain jo ennestään liikkuvia ja aktiivisia opiskelijoita.
Liikuntatutorit Petra Prittinen ja Akseli Kujala toivovat myös, että jatkossa kovimmatkin sohvaperunat saataisiin mukaan kaveriporukan voimalla esimerkiksi yhteisille liikuntavuoroille – kunhan ne koronatauon jälkeen taas käynnistyvät.
– Meillä ei ole mitään alarajaa siihen, paljonko pitää olla liikkunut. Mukaan saa tulla vaikka olisi istunut kuinka monta vuotta sohvalla, sanoo Prittinen.
– Liikkuminen on todella kivaa, ja sellaista viestiä on mukava viedä eteenpäin, sanoo Kujala.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 21.1. kello 23:een saakka.