Talvikenkien, nastoilla tai ilman, hyllyt ovat olleet viime aikoina harvinaisen tyhjät. Suosituimmista malleista yleisimmät koot ovat myös olleet paikoin loppuunmyyty niin verkkokaupoista kuin liikkeistäkin.
Esimerkiksi Luhdan verkkokaupassa heidän talvikenkämerkeistään, Luhta, IcePeak, Rukka ja Dachstein, on tietyistä malleista jäljellä enää hajakokoja. Tilanne on sama myös liikkeissä.
– Tietyt osa-alueet ovat myyneet erittäin hyvin ja keskikokoisilla on jo haasteita löytää omaa kokoa. Myös toppahousuissa ja tietyissä hiihtotuotteissa on ollut niin kova kysyntä, että niihin ei löydy täydennystä varastosta. Jopa koirien talvitossut ovat olleet kysyttäjä, sanoo Luhta Sportswear Companyn divisioonajohtaja Jeri Luhtanen.
Talvikenkävalikoima on harventunut myös S-ryhmän Prismoissa.
– Meillä on toki tavaraa, mutta kokopuutteita on. Tulemme kyllä saamaan vielä täydennystä valikoimaan. Kiitos siitä kuuluu kotimaiselle valmistukselle, sanoo S-ryhmän myyntipäällikkö Matti Viitanen.
Puutteita on silti myös Sievi Shopissa ja sen verkkokaupassa, joka on kotimaisen Sievin Jalkineen yksi monista myyntikanavista.
– Tämä talvi on ollut huikeasti parempi kuin edelliset. Meillä on pulaa kengistä tällä hetkellä ja monet mallit on loppu. Tehtaalta saamme täydennystä enää muutamista malleista. Vähän jännittää, että riittääkö varasto, jos pakkasia vielä tulee, sanoo Sievi Shopin toimitusjohtaja Terhi Vähäsalo.
Lisätilauksia tehty vain eurooppalaisille tehtaille
Talvikenkien kysyntä räjähti loka-marraskuussa, kun pakkaset vyöryivät koko maahan. Lisävauhtia myynnille antoivat loppuvuoden uudet koronarajoitukset, jotka siirsivät jälleen liikunnanharrastajat ulkolajeihin.
Useimmat talvitamineet ja -kengät valmistetaan kaukomailla, joten jos kauppojen ennakkotilaukset jäivät liian pieniksi jatkotilauksia ei enää ole kannattanut tehdä pitkien toimitusaikojen takia. Osa tilauksista on myös saattanut myöhästyä sesongin alusta kokonaan, sillä korona oli sulkenut tehtaita esimerkiksi Kiinassa ja Vietnamissa sekä keskeyttänyt kuljetuksien ja satamien toimintoja.
– Nämä logistiset ketjut ovat nykyään niin pitkiä, että jos kysyntä ylittää suunnitellun, niin uutta ei enää siihen sesonkiin saada. Poikkeuksena on lähialueen tuotanto Euroopassa. Se ehtii reagoida ja valmistaa täydennyksiä kuluvaankin sesonkiin, sanoo Luhtanen.
– Se on totta. Reagointiaika on pidempi pandemian ja globaalien rahtiongelmien vuoksi. Tavaran saaminen Suomeen kestää ihan tolkuttoman kauan, sanoo Viitanen.
"En ole ennen myynyt ei oota"
Kenkähyllyjen ja varastojen tyhjentyessä kaupat ja ketjut ovatkin kääntyneet eurooppalaisten ja siis myös suomalaisten valmistajien puoleen.
– Sesonki on ollut erinomainen. Esimerkiksi jotkin nastakenkäryhmät myimme loppuun jo lokakuussa Ruotsiin, kun siellä ennakkotilaukset myöhästyivät. Sitten pakkaset lisäsivät muidenkin lämpimien kenkien kysyntää niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Onneksi oli varastoa jonkin verran, mutta ei se riittänyt. En ole ennen myynyt ei-oota, mutta nyt jouduin myymään, sanoo Pomarfinin myyntipäällikkö Matti Noponen.
Heidän tehtaansa sijaitsee Viron Pärnussa.
– Kenkiä on tehty täydellä kapasiteetilla. Päättyneenä vuotena tehtiin yrityksen historian suurin myynti, sanoo Sievin Jalkineen toimitusjohtaja Juha Jokinen. Sievin tuotantolaitokset sijaitsevat Sievissä sekä Oulaisissa.
– Kyllä tämä on moneen vuoteen ennätystalvi. Kysyntää on ollut tietyistä malleista enemmän kuin on voitu toimittaa. Myynti on kasvanut kymmeniä prosentteja. Oikein hyvä talvi, sanoo myös Kuoman toimitusjohtaja Antti Puttonen. Kuoman kengät valmistetaan Kuomiokosken kylässä Etelä-Savossa.
Lisätilauksia on tullut uusiltakin asiakkailta.
– Kyllä sellaista on ollut havaittavissa. On saatu uusia asiakkaita. Ehkä se selittävä syy on ollut se, että kilpailijalta ei ole saatukaan täydennystä ja on sitten käännytty meidän puoleen, sanoo Jokinen.
– Jonkun verran on tullut uusia asiakkaita ja vanhat ovat tilanneet lisää. Mehän toimimme pitkälti ennakkotilausten pohjalta, mutta kun ne on toimitettu, niin sen jälkeen on tullut lisäkysyntää, sanoo myös Puttonen.
Tehtailla on vastattu kysyntään tyhjentämällä ensin varavarastot ja sitten tekemällä lisää.
– Koska kysyntää vielä riittää, niin me ei tehdä vielä kevätkenkiä vaan on jatkettu talvikenkien tuotantoa. Niihin malleihin, joihin löytyy komponentit hyllystä, voimme tehdä kenkätäyttöjä jopa 2,5 viikossa, sanoo Noponen.
Tahtia on hidastanut lähinnä raaka-aineen hupeneminen ja viivytykset joidenkin mallien raaka-ainesaannissa pääosin muualta Euroopasta. Työvoimaakaan ei ole ollut kaikilla koko ajan riittävästi.
Kaikkien toiveisiin tehtaidenkaan kapasiteetti ja nopeus ei silti ole riittänyt.
S-ryhmän Viitanen toivoo keskustelua osapuolten kanssa siitä, miten reagointinopeutta voisi lisätä, kun seuraavan kerran kysyntä sesonkituotteilla räjähtää ja tarjonta loppuu kotimaisillakin valmistajilla kesken.
– Molempien pitää tehdä asiakaskysynnän eteen ratkaisuja ja löytää yhteistyössä malleja toimia paremmin. Eihän valmistajatkaan halua, että kun hyllyt on tyhjänä he eivät voikkaan toimittaa meille tavaraa, Viitanen sanoo.
Tehtaillakin asiaa on mietitty.
– Asiakkaiden täytyy tehdä ennakkotilaukset ajoissa ja meidän täytyy pitää hyvää varastoa, sanoo Kuoman Puttonen.
Varautumisen vaikeutta kuvannee se, että vain noin viisi prosenttia kaikista myydyistä kengistä on kotimaista alkuperää.
Lisäksi vaihtelevista olosuhteista huolimatta suomalaiset ovat aika kitsaita laittamaan rahaa kenkiin.
Muoti- ja urheilukauppa ry:n tilaston mukaan keskimääräinen kenkäostos henkeä kohti oli viime vuonna 128 euroa, kun esimerkiksi tanskalaiset käyttivät kenkäostoksiin 182 euroa henkeä kohti.
Eikä kukaan pysty ennustamaan sitäkään millainen talvikausi on ensi syksynä edessä koronan ja kelien suhteen.
Voit keskustella aiheesta 21.1 klo 23 asti.
Lue lisää: