Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Koulupsyykkareiden toiminnasta hyviä kokemuksia, heitä tarvittaisiin lisää – Johanna Pannula tapaa kymmeniä nuoria: "Matala mieliala on aika iso ongelma"

Koulupsyykkari on koulussa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja. Avun piiriin hakeutumisen kynnys pyritään pitämään matalana.

Johanna Pannula työhuoneessaan.
Koulupsyykkarit tarjoavat apua nuorten henkiseen pahoinvointiin mahdollisimman helposti ja nopeasti kouluilla. Johanna Pannula työskentelee Kokkolassa. Kuva: Kalle Niskala / Yle
  • Petra Haavisto

Keski-Pohjanmaalla on saatu hyviä kokemuksia psykiatristen sairaanhoitajien eli koulupsyykkarien jalkautumisesta kouluihin.

Kokemusten perusteella heitä tarvittaisiin kuitenkin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Syksyllä 2021 Soiten alueella aloitti neljä uutta koulupsyykkaria. Heistä kaksi työskentelee Kokkolassa, yksi Lestijokilaaksossa ja yksi Perhonjokilaaksossa. Ennestään yksi koulupsyykkari on toiminut Kokkolan ammattikampuksella.

Ideana on tarjota apua nuorten henkiseen pahoinvointiin mahdollisimman helposti ja nopeasti.

Uudet koulupsyykkarit työskentelevät pääosin yläkouluissa ja toisella asteella, missä ongelmatkin ovat isompia. Yhden vastuulla ovat alakoulut.

Tänään torstaina 13.1. Keski-Pohjanmaan virtuaalisessa aluevaaliteltassa kello 12 keskustellaan nuorten auttamisesta. Osallistu keskusteluun ja seuraa sitä täällä.

Syksyllä juttelemaan jonotettiin

Koulupsyykkarien mukaan nuorten pahoinvointi näkyy joka puolella. Kokkolan yläkouluissa ja lukiossa kiertävä Johanna Pannula on tavannut syksyn aikana kymmeniä nuoria.

– Matala mieliala on aika iso ongelma, mikä näkyy käynneilläni ja ahdistus.

Johanna Pannula koulun käytävällä.
Johanna Pannula työskentelee kaksi päivää viikosta Kokkolan suomalaisessa lukiossa ja kolme päivää kaupungin yläkouluissa. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Pannula uskoo, että nuorten pahoinvointiin on monia syitä, kuten korona ja joka puolelta tulevat yhteiskunnalliset paineet.

– Vaikka opiskelu on tärkeää, nuori on siinä vaiheessa, että pitäisi tehdä kaikenlaista muutakin. Tärkeitä ovat ystävät, kaverit, harrastukset, oman identiteetin kehittyminen. Nuoret tarvitsevat myös rentoa olemista ja vapaa-aikaa, Pannula muistuttaa

Nuoret tulevat koulupsyykkarin vastaanotolle kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin, koululääkärin tai psykologin lähettämänä. Hoitojakso on lyhyt ja kestää enintään kymmenen kertaa.

Viime syksynä koulupsyykkarille pääsyä joutui jonottamaan, mutta jonot eivät olleet pitkiä.

Johanna Pannula uskoo, etttä psykiatristen sairaanhoitajien jalkautuminen kouluille nopeuttaa avun saantia ja madaltaa kynnystä hakea apua. Tähän mennessä tulokset ovat olleet hyviä. Asioissa päästään eteenpäin.

– Varsinkin, jos varhaisessa vaiheessa puututaan, ennuste on monesti todella hyvä, Pannula muistuttaa.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 14. tammikuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Nuoria ahdistaa selvästi aiempaa enemmän etenkin Keski-Pohjanmaan maaseutupaikkakunnilla – sosiaaliset tilanteet jännittävät

Sairaalakouluissa nuorten pahoinvointi näkyy joka päivä – tule keskustelemaan Ylen vaaliteltoille kello 12 keinoista helpottaa nuorten ongelmia