- Nuorten mielenterveydestä keskustellaan tänään Ylen Lapin vaaliteltalla kello 12 alkaen. Osallistu chatiin Yle tunnuksella.
Lapissa nuorten ja lasten psykiatrisen hoidon tarve on edelleen kasvanut. Pitkään jatkuneeseen ongelmaan toivotaan helpotusta hyvinvointialueen tuomista leveämmistä hartioista.
Viime vuonna Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikössä kirjattiin noin 450 lähetettä, kun vuotta aiemmin määrä oli 378.
Avun tarve on kasvanut Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon vs. ylilääkäri Antti Alaräisäsen mukaan erityisen voimakkaasti nuorten, 13–18 -vuotiaiden joukossa.
– Nuoret ovat entistä huonokuntoisempia.
Länsi-Pohjassa poliklinikalle pääsee matalalla kynnyksellä, ensikäynnille ei tarvita lähetettä. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla oli viime vuonna 228 ensikäyntiä, kun aiempina vuosina määrä on ollut runsaat 180.
Psykiatrian tulosalueen johtajan Päivi Köngäs-Saviaron mukaan kasvun taustalla on niin nuorten ja perheiden tilanteen vaikeutumista, syömishäiriötä kuin ahdistuneisuutta ja siihen liittyvää vakavaa itsetuhoisuutta.
Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen huolestuttaa Surunauha ry:ssä vertaistukena toimivaa Satu Soukkaa. Hänen mielestään taustalla ei ole yksin korona-aika, vaan paineet nuoria kohtaan ovat lisääntyneet yleisemminkin.
– Koulumaailmassa saattaa olla paljonkin haasteita, jotka heijastuvat myöhemmin jatko-opinnoissa ja työelämässä. Itse työskentelen tällä hetkellä työllisyyspalveluissa, ja se näkyy sielläkin, Soukka sanoo.
Oma ympärivuorokautinen nuoriso-osasto Rovaniemelle
Lapissa sairaanhoitopiirit siirtyvät ensi vuoden alussa yhteisen hyvinvointialueen osaksi. Myös lasten ja nuorten psykiatriassa leveämpien hartioiden toivotaan tuovan parannusta nykytilanteeseen.
Rovaniemellä on toiminnassa olevat lasten ja nuorisopsykiatrian viikko-osastot.
– Tavoitteena on, että vuonna 2023 toiminnassa on aina auki oleva osasto jossa pystytään toteuttamaan myös tahdosta riippumatonta hoitoa, kertoo Antti Alaräisänen.
Hänen mukaansa Rovaniemellä annettava sairaalahoito parantaa tilannetta, kun jatkossa ei enää tarvitse hoitoa hakea Oulusta.
Tällä hetkellä sairaalahoitoa haetaan Oulusta myös Länsi-Pohjan alueelta. Oulussakin osastopaikkoja on vähän suhteessa tarpeeseen.
– Avohoito ei aina riitä, joten Rovaniemen nuoriso-osasto tulee tarpeeseen, sanoo Köngäs-Saviaro.
Länsi-Pohjassa toivotaan kynnyksen pysyvän matalalla
Päivi Köngäs-Saviaro uskoo, että kahden sairaanhoitopiirin yhdistyessä on mahdollista saada käyttöön aiempaa enemmän erityisosaamista. Myös henkilökunnan koulutusmahdollisuuksien hän näkee paranevan.
– Palvelutarjonta voi lisääntyä ja voidaan oppia toisiltamme hyviä toimintatapoja.
Hän toivoo, että hyvinvointialueen toiminnan aloittaminen ei vaikuta Länsi-Pohjan matalan kynnyksen toimintaan.
– Meillä jo ensimmäinen puhelu aloittaa hoitokontaktin, sanoo Köngäs-Saviaro.
Toisaalta ensimmäinen yhteydenotto voi tulla esimerkiksi koulukuraattorin kautta. Länsi-Pohjassa tavoitteena on, että tällaisessa tapauksessa kuraattori jatkaa ongelmista kärsivän nuoren rinnalla, jos tämä vain on mahdollista.
Antti Alaräisänen toivoo, että hyvinvointialueen myötä saataisiin parhaat näyttöön perustuvat menetelmät käyttöön myös ruohonjuuritasolla.
– Hyvät työmenetelmät on saatava perustason palveluihin. Erityisopettajille, koulunkäyntiavustajille, koulupsykologeille ja koulukuraattoreille on pystytttä antamaan riittävästi tukea.
Samaa toivoo myös Köngäs-Saviaro. Hän pitää toimivana Tervolassa vakiintunutta mallia, jossa kouluterveydenhoitajan aisaparina tai konsulttina toimii kokenut mielenterveyden työntekijä.
Lue myös: Lappilaiset sairastavat enemmän kuin suomalaiset keskimäärin