Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ylen tietojen mukaan hallitus valmistelee parhaillaan valmiuslain käyttöönottoa.
Koronaepidemian kiihtyminen on kasvattanut potilasmääriä sairaaloissa parin viime viikon aikana. Potilaiden määrän sairaaloissa arvioidaan kasvavan edelleen lähiviikkoina.
Hallituksen suunnitelmissa valmiuslain avulla olisi tarkoitus turvata sairaaloiden toiminta ja varmistaa se, että sairaaloiden kantokyky ei ylity.
Valmiuslain tarkoitus on poikkeusoloissa suojata väestöä ja maata. Poikkeusolot määritellään valmiuslain viidennessä pykälässä.
Poikkeusoloja ovat lain mukaan esimerkiksi maahan kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sen uhka, väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava uhka tai erityisen vakava suuronnettomuus.
Koronantorjunnassa olisi kyse pykälän viidennen kohdan mukaisesta vaarallisesta ja laajalle levinneestä tartuntataudista.
Valmiuslain mukaiset valtuudet mahdollistavat kovimmillaan erittäin syvälle perusoikeuksiin kajoavia toimia, kuten väestön siirtämisen tai työmääräysten antamisen.
Tartuntataudin torjunnassa tällaiset toimet eivät kuitenkaan ole mahdollisia. Sen sijaan tartuntataudin torjunnassa voidaan määrätä esimerkiksi liikkumisrajoituksia.
Ensimmäisen kerran Suomen historiassa valmiuslain käyttöön turvauduttiin keväällä 2020. Tuolloin valmiuslain nojalla säädettyjen rajoituksien näyttävin huipentuma oli koko Uudenmaan eristäminen muusta maasta.
Nyt hallitus ei suunnittele tämän kaltaisia rajoituksia. Valmiuslain lievempienkin keinojen käyttäminen vaatii kuitenkin vankat perustelut.
Valmiuslain pykälien käyttäminen edellyttää käytännössä sitä, että muita keinoja ei ole.
Lisäksi valmiuslain nojalla viranomaiset voidaan oikeuttaa käyttämään vain sellaisia toimivaltuuksia, jotka ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia.
Valmiuslaki turvaisi sairaaloiden toiminnan
Pahimmilla korona-alueilla Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla katsotaan, että valmiuslakia ei juuri tällä hetkellä tarvita.
Mutta kuinka lähellä olemme sitä hetkeä, jolloin valmiuslakia tarvitaan?
– Potilasmäärän tulisi sairaaloissa edelleen kasvaa. Tehohoidon osalta olemme hyvin lähellä sitä rajaa, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.
Valmiuslain avulla pyritään siis turvaamaan sairaaloiden kantokyky.
Jos kantokyky ylittyy, sairaalat joutuvat esimerkiksi siirtämään kiireetöntä hoitoa myöhäisemmäksi, ja tällöin hoitotakuun määräajat eivät toteudu.
Tämä olisi mahdollista tehdä valmiuslain avulla.
Jos teho-osastojen kantokyky ylittyy, silloin joudutaan siirtämään leikkauksia, joiden jälkeen potilas tarvitsee tehohoitoa.
– Esimerkiksi kiireetöntä sydänkirurgiaa, kiireetöntä syöpäkirurgiaa siinä määrin, mitä näissä nyt voidaan kiireettömänä ylipäänsä pitää. Lisäksi muita isoja toimenpiteitä, jotka edellyttävät potilaan tilan seuraamista teho-osastolla toimenpiteen jälkeen.
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä ollaan sitä mieltä, että vaikka valmiuslakia ei juuri nyt tarvitakaan, on hyvä, että sitä valmistellaan, jotta se saataisiin voimaan tarvittaessa mahdollisimman pian.
Näin valmiuslakia käytetään
Valmiuslain pykälien käyttöönotto alkaa sillä, että valtioneuvosto (hallitus) ja presidentti toteavat yhteistoiminnassa, että maassa vallitsevat poikkeusolot.
Tämän jälkeen valtioneuvosto päättää, että maassa vallitsee valmiuslain kolmannessa pykälässä määritelty poikkeusolo. Seuraavaksi valtioneuvosto antaa niin sanotun käyttöönottoasetuksen tai -asetuksia siitä, mitä valmiuslain säännöksiä sovelletaan ja missä osissa maata. Asetus voi olla voimassa korkeintaan puoli vuotta kerrallaan.
Käyttöönottoasetuksilla voimaan
Nykytilanteessa valtioneuvosto todennäköisesti käyttäisi valmiuslain käyttöönotossa niin sanottua kiireetöntä menettelyä, joka sekin on tarvittaessa varsin nopea.
Heti käyttöönottoasetusten antamisen jälkeen ne on saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskuntakäsittely alkaa sillä, että perustuslakivaliokunta arvioi käyttöönottoasetukset. Valiokunta antaa niistä mietinnön.
Mietinnön pohjalta eduskunta päättää täysistunnossa, saavatko asetukset jäädä voimaan vai onko ne kumottava kokonaan tai osittain.
Hyväksyttyjen asetusten soveltaminen voidaan aloittaa heti.
Jälkitarkastus voi muuttaa asetuksia
Tämän jälkeen valtioneuvoston on annettava soveltamisasetuksia siitä, miten käyttöön otettavia valmiuslain säännöksiä sovelletaan. Valtioneuvosto voi antaa soveltamisasetuksia myös samaan aikaan kuin käyttöönottoasetuksia, mutta ne tulee käsitellä eduskunnassa vasta käyttöönottoasetuksien hyväksymisen jälkeen.
Soveltamisasetusten käsittely eduskunnassa on luonteeltaan jälkitarkastusta. Soveltamisasetukset tulevat voimaan heti, kun ne on annettu ja käyttöönottoasetukset on hyväksytty.
Jos eduskunta ei hyväksy kaikkia soveltamisasetuksien kohtia, se voi kumota ne haluamiltaan osin.
Keväällä 2020 tiukkoja rajoituksia
Koronapandemian alkuvaiheessa maaliskuussa 2020 valtioneuvosto otti käyttöön useita valmiuslain mahdollistamia toimenpiteitä. Tuolloin eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä osan ja kumosi osan käyttöönottoasetuksista.
Kaikkein näkyvimmät valmiuslain perusteella tehdyt toimenpiteet liittyivät kokoontumis- ja liikkumisrajoituksiin sekä ravintoloiden ja koulujen sulkemiseen. Liikkumisrajoitukset huipentuivat Uudenmaan ”rajojen” sulkemiseen maalis-huhtikuussa 2020.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 14.1. klo 23:een asti.
Lisää aiheesta:
Lue tästä uusimmat tiedot koronatilanteesta Suomesta ja maailmalta