Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tuija Jäntin kyläkauppa Rautalammilla nettosi valtiolta yli kymppitonnin tuen ja selviää sen avulla talven yli

Jäntin kauppa Rautalammin Kerkonkoskella on koko kylän olohuone. Maa- ja metsätalousministeriön kokeilussa kyläkaupat pystyivät hakemaan toista kertaa tukea toiminnalleen.

Nainen istuu kassan takana, toinen nainen pakkaa ostoksia muovikassiin.
Asiakas Johanna Taipale pakkaa ostoksiaan. Kyläkauppias Tuija Jäntti on kassalla. Kuva: Marianne Mattila / Yle
  • Marianne Mattila

Lähes 180 maaseudulla sijaitsevaa päivittäistavarakauppaa on saanut kyläkauppatukea. Kunkin kaupan tukisumma on vajaat 11 000 euroa ja myymäläautopalvelua tarjoavan kaupan tuki on 15 000 euroa.

Nyt toisen kerran maksettu kyläkauppatuki on maa- ja metsätalousministeriön kokeilu. Siinä testataan, kuinka hyvin taloudellinen tuki varmistaa kaupan ja sen tarjoamien palveluiden pysymisen pienellä kylällä. Tavoitteena on tukea myös kyläkauppojen sukupolvenvaihdoksia.

– Vaikka tukiraha ei pelasta kauppaa, on moni yrittäjä kokenut sen oman työn arvostuksen osoituksena, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Tommi Alanko.

Tukirahaa käytetään muun muassa kiinteistöjen remontteihin, ilmalämpöpumppuihin, kassajärjestelmien uusimisiin, työvoiman palkkaamiseen ja kylmälaitteisiin. Uudet kylmälaitteet ovat myös yrittäjä Tuija Jäntin listalla.

Kyläkauppiaan työ on raskasta, mutta antoisaa

Tuija Jäntti pyörittää Kosken Puotipiika -nimistä kauppaa Pohjois-Savon Rautalammilla Kerkonkosken kylällä. Kylässä asuu vajaat 400 ihmistä. Paikka on 20 kilometrin päässä Rautalammin kunnan taajamasta. Naapurikuntien Vesannon ja Suonenjoen kauppoihin on matkaa 30 kilometriä. Tukiraha pelastaa hiljaisen alkuvuoden ennen vilkasta kesää.

– Mökkiläiset pitävät kaupan pystyssä, Jäntti kertoo.

Nainen katsoo oikealle.
Yrittäjä Tuija Jäntti tekee pisimmillään kahden viikon mittaisia työrupeamia ilman vapaapäivää. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kauppaa pyörittää osuuskunta, jossa oli alun perin kaksi jäsentä. Kyläkauppa ei kuitenkaan elättänyt kahta yrittäjää. Toukokuussa viisi vuotta yksin kauppaa pyörittänyt Jäntti kertoo työn olevan raskasta.

– Raskainta ovat pitkät työpäivät. Kyllä kahden viikon yhtämittaiset työrupeamat alkavat tuntua, hän kuvailee.

Kyläkauppiaana työskentelyssä on kuitenkin myös toinen puoli.

– Kiva on olla ihmisten kanssa tekemisissä ja palvella kylän asukkaita ja mökkiläisiä.

Kaupassa on myös pieni kahvio ja lääkekaappi. Kirjahyllyssä on kirjoja tuo tai ota -periaatteella. Tiskillä voi veikata, ja lisäksi kauppa myy nestekaasua.

Asukas: Kun kauppaa ei ollut, koko kylä hiljeni

Kerkonkosken kyläkauppa on ollut välillä kiinni. Asukas Marika Silkkola kertoo koko kylän tuntuneen silloin todella hiljaiselta. Pienemmätkin ostokset ja tarvikkeet piti hakea Rautalammilta.

– Kyllä se hankaloitti elämää, Silkkola sanoo.

Silkkolan mielestä oman kylän kauppa on siisti ja viihtyisä. Palvelu on hyvää.

– Tässä on tosi kiva käydä. Pitäisi käydä varmasti useamminkin.

Nainen kaupassa tytön kanssa, tyttö katsoo ylöspäin naisen kasvoja.
Marika Silkkola tuli saunaillan limppari- ja jätskiostoksille yhdessä Sanni-tyttären kanssa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kauppaa vastapäätä tien toisella puolella on matkailuyritys Kerkonkosken Keidas. Veneilijöitä ja karavaanareita palveleva paikka hyötyy kyläkaupasta.

Osalle matkailijoista kauppa on positiivinen yllätys, yrittäjä Jutta Halttunen kertoo.

Halttuselle on tärkeää myös se, että kauppa pitää asukkaat asumassa kylällä.

Kaupalle haetaan huomiota somen kautta

Kyläkaupan työntekijä Jaana Laitinen huolehtii Kosken Puotipiian sosiaalisen median markkinoinnista. Kaupalla järjestetään myös erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Päivityksissä kerrotaan niistä ja esimerkiksi tarjouksista.

– Somehuomion saaminen on haastavaa, mutta tapahtumien järjestäminen on helppoa, koska täällä asuu aktiivisia ihmisiä, jotka tykkäävät järjestää kaikenlaista, Laitinen kertoo.

Kaupungista kotoisin oleva Laitinen viihtyy maaseudulla. Eteläisempää Suomea vaivaava hektisyys puuttuu.

– Ihmiset ovat iloisia. Jos jostain syystä kassalla on jonoa, yksikään asiakas ei ole kiukkuinen siitä, Laitinen kertoo.

Työ on Laitisen mielestä monipuolista. Välillä hän auttaa asiakkaita muun muassa mobiililaitteiden kanssa.

– On päivitetty kännykkää ja välillä tablettia. Äärimmäisen monipuolista hommaa.

Kaksi naista istuu kyläkaupan pienessä kahviossa.
Jaana Laitinen (oikealla) on hiljaisempaan talviaikaan töissä osa-aikaisena. Kesällä tarvitaan kaksi työntekijää, Tuija Jäntti kertoo. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kuntaa kismitti, ettei kauppa saanut tukea vuonna 2019

Edellisen kerran maa- ja metsätalousministeriö myönsi kyläkauppatukea vuonna 2019. Tuolloin tuen maantieteellinen rajaus oli tiukempi kuin tällä hakukierroksella. Tukea jaettiin harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulla olleet kaupat rajattiin tuen ulkopuolelle. Kerkonkoski luettiin ydinmaaseutuun.

Kosken Puotipiika jäi tuolloin tuen ulkopuolelle.

– Tässä kun vähän aikaa ulkona kiertää, niin voi miettiä, mitä tämä on, jos ei harvaan asuttua maaseutua, Rautalammin kunnan elinkeinoasiamies Iiro Lyytinen sanoo.

Mies istuu kahviossa, taustalla kirjahylly täynnä kirjoja.
Rautalammin kunnan elinkeinoasiamies Iiro Lyytinen on tyytyväinen, että kyläkauppa sai tällä kertaa tukea ministeriöltä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Edellisellä tukikierroksella Rautalammin kuntapäättäjät kokivat rajauksen epäreiluna, ja kunta myönsi kaupalle vastaavan tuen. Kunta kirjelmöi asiasta myös ministeriöön. Lyytinen on tyytyväinen aluerajauksen korjaukseen.

– Kauppa on ikääntyville ja yksin asuville ihmisille aivan ratkaiseva, että kylällä voi asua, Lyytinen sanoo.

Kaupan lisäksi kylällä on kesäkioski, hiljattain peruskorjattu koulu sekä polttoainejakelu satamassa.

Lue lisää:

Suomi jakaa nyt kyläkaupoille tuplasti enemmän tukea kuin ennen – jos Annika Pitkäsen hakemus hyväksytään, Kuoleman kylään tulee uusi kassapöytä

Vuolenkoskelle avataan osin talkootöinä rakennettu kyläkauppa – Kauppias: "Luotan tähän 100-prosenttisesti"

1 500 asukkaan Koijärvi on peräkorpea mutta kyläkauppatukeen liian tiivis metropoli – tänä vuonna sitkeät Pietilät hakevat uudestaan