Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että huono-osaisuus ja ongelmat kasautuvat tiettyihin vuokrataloihin ja lähiöihin, kertoi THL:n erityisasiantuntija Pekka Karjalainen Radio Suomen Päivän haastattelussa.
– Mistään ongelmalähiöistä me emme puhu, vaan näyttää siltä, että Suomessa tätä kasaantumista tapahtuu ehkä tiettyihin taloihin ja jopa rappuihin. Se näkyy sitten ilmiöinä ja julkisuudessa, ja voi näkyä jopa tilastoissa, Karjalainen kertoo.
Karjalaisen mukaan on kuitenkin merkkejä laajempienkin alueiden huono-osaistumisesta.
– Millään "Ruotsin tiellä" ei niin sanotusti kyllä vielä olla. Mutta hereillä täytyy olla, se on selvä.
Juurisyihin on vaikea puuttua
Ongelmien kasautuminen johtuu mielenterveysongelmista, päihteidenkäytöstä ja työttömyydestä. Valtavia alueellisia eroja Suomessa ei ole, mutta pääkaupunkiseudulla korostuvat asumisen, kuten asunnon saamisen ongelmat ja asunnon pitämisen vaikeudet.
– Kun asunto alkaa mennä alta, kertoo paljon muustakin, mitä haasteita elämässä voi olla, Pekka Karjalainen toteaa.
Erityisasiantuntijaa yllätti se, että sosiaalityöntekijät pitivät tutkimuksessa ykkösongelmana asumista, kuten asuntojen siivottomuutta, huonoa kuntoa, erilaista hamstrausta ja asumishäiriöitä.
– Toiseksi nousi tiettyjen ryhmien syrjintä. Maahanmuuttajien, romanien, vähävaraisten tai päihteidenkäyttäjien vaikeus saada tarvitsemaansa tukea ja palveluita nousi vahvasti. Se tässä kyllä yllätti.
Sosiaalityössä ongelmat pystytään havaitsemaan, ja niitä voidaan lievittää esimerkiksi toimeentulotuen avulla.
– Eihän se (toimeentulotuki) sitä juuriongelmaa tai isompaa ongelmaa, kuten työttömyyttä, pysty ratkaisemaan, Karjalainen tähdentää.
Aika menee toimistossa, vaikka sosiaalityön pitäisi jalkautua
Karjalainen pitää ongelmana sitä, että sosiaalityössä keskitytään yhä liiaksi yksilön ongelmien hoitamiseen toimistossa. Jalkautuvaan ja aluekohtaiseen työhön piti jäädä enemmän aikaa, kun toimeentulotuki siirtyi kuntien vastuulta Kelalle 2017. Näin ei ole isossa mittakaavassa käynyt.
– Valitettavasti toimeentulotuki ja ihmisten talousongelmien selvittäminen vie niin paljon aikaa, että ei ole päästy jalkautumaan. Toki hyviä signaaleja on olemassa, että nämä työtavat pystyisivät muuttumaan.
Karjalainen pitää myös tärkeänä, että koteihin vietäisiin nykyistä enemmän psykososiaalisia palveluja.
– Näillä pystytään varmasti aiempaa tehokkaammin vaikuttamaan asioihin.
Sosiaalityötä pitäisi Karjalaisen myös kehittää siihen suuntaan, että alueellista tietoa kertyisi aiempaa enemmän. Päättäjät voisivat hyödyntää kentältä kerättyä tietoa ongelmien ratkaisussa.