Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Pelkosenniemi sulkee terveyskeskuksen vuodeosaston ja käyttää säästyneet rahat kotisairaalaan – sama voi olla edessä monessa pikkukunnassa

Pikkukuntien vuodeosastot ovat liipasimella säästösyistä, uskoo itälappilaisia hoitava lääkäri. Lapissa vuodeosastoilla on myös erityistehtäviä; vain sieltä saa neuvoja ja lääkkeitä ilta-aikaan.

vaalimainos ja lumenpeittämä Andy Mc Coyn patsas Pelkosenniemellä
Pelkosenniemeltä lähtöisin olevan Andy McCoyn eli Antti Hulkon patsas synnyinkunnassaan, jossa nuoria on tätä nykyä hyvin vähän. Itä-Lapin väestö on ikääntynyttä ja sairastaa keskimääräistä enemmän. Kuva: Antti Mikkola / Yle
  • Annu Passoja

Pienissä kunnissa mietitään, kuinka käy kun päätösvalta sotepalveluista keskittyy sinne, missä ovat suurimmat ihmisjoukot eli useimmiten kaupunkeihin. On hyvin mahdollista, että käy kuten Lapin pienimmässä kunnassa Pelkosenniemellä, jossa terveyskeskuksen vuodeosasto on päätetty lakkauttaa.

Pelkosenniemi ja Savukoski tosin päättivät yhteisen vuodeosastonsa kohtalosta jo ennen kuin aluevaltuustoja on edes valittu. Kansanterveystyön kuntayhtymän johtava lääkäri Veli-Matti Varmo uskoo, että aluevaltuusto olisi tehnyt päätöksen joka tapauksessa.

Terveyskeskuksen kahdeksanpaikkainen vuodeosasto lienee Suomen pienin. Hoitovuorokausi maksaa puolitoistakertaisesti sen, mitä naapurikunta Sodankylässä.

– Vuodeosaston käyttö on myös aika vähäistä. Toisaalta meidän kotiin annettavissa palveluissa on puutteita eli molemmissa kunnissa kotisairaanhoito toimii vain virka-aikana, Varmo kertoo.

Vuodeosasto ei ole omista kuntalaisista täyttynyt, vaan sinne on myös tuotu 130 kilometrin takaa rovaniemeläisiä, joille ei ole löytynyt paikkaa Rovaniemen terveyskeskuksesta.

Omaisten matka pitenee 60 kilometriin

Lakkautuspäätöstä vastustamaan kerättiin yli kolmensadan allekirjoittajan adressi. Pelkosenniemen kirkonkylällä harva vastaantulija haluaa kuitenkaan sanoa terveyspalveluista julkisesti yhtään mitään.

Sari Suopanki kertoo, että vuodeosaston lakkautuspäätös kyllä puhututtaa.

– Kyllähän se päätös arveluttaa. On aika haastavaa lähteä katsomaan omaista pitkän matkan päähän, Suopanki miettii.

Jutta Pasma seisoo ulkona Pelkosennieme kaupan edessä.
Jutta Pasma kertoo saaneensa ensiapua terveyskeskuksen vuodeosastolta kaaduttuaan kaupan portailla. Siellä Pasma tikattiin ennen kuin ambulanssi lähti viemään Kemijärven sairaalaan. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Vuodeosastopaikat siirtyvät Sodankylään, jonne matkaa on vajaat 60 kilometriä. Aluevaaliehdokkaanakin olevan Jutta Pasman mielestä se on liikaa.

– Ihmisen hyvinvoinnin kannalta se tukee toipumista enemmän, jos omaiset pääsevät paikalle katsomaan, missä mennään.

Vuodeosaston tilalle on tarkoitus perustaa kotisairaala, jonne työntekijät siirtyisivät. Lääkäri Varmo toteaa, että kotisairaalan on toimittava ympäri vuorokauden, jotta siinä on järkeä.

– Monilla potilailla on esimerkiksi suonensisäisiä antibiootteja vaativa tavanomainen infektiosairaus. Jos yleiskunto on sellainen, että pystyy olemaan kotona niin kotisairaalan myötä hoito voitaisiin viedä kotiin, Varmo kertoo.

Kaikki eivät kotona tietenkään selviä, etenkin jos kotona olo tarkoittaa polttopuiden hakkuuta ja lumitöitä.

Aluevaltuutetut päättävät vuodeosastoverkosta

Lapissa vuodeosastopäiviä on asukasta kohden tuplasti niin paljon kuin Suomessa keskimäärin. Asukaskohtaiset kustannukset ovat lähes 50 prosenttia keskimääräistä korkeammat. Vuodeosastopäivien ja -paikkojen määrä on kuitenkin vähentynyt vuosi vuodelta kaikkialla. Lapissa paikkoja on vähennetty vuoden 590:sta 450:een vuoden 2018 jälkeen.

Kotisairaaloiden yleistymisen lisäksi tarvetta on vähentänyt se, että elämänsä viime vaiheita elävät vanhukset asuvat hoivakodeissa, vaikka jotkut joutuvatkin odottamaan hoivakotipaikkaansa terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Tarmo Leino istuu juomassa kahvia Pelkosenniemen Seo-huoltoasemalla.
Tarmo Laine on kirjoilla Lappeenrannassa, mutta asuu osan vuodesta Pelkosenniemellä. Hän on saanut apua Pelkosenniemen terveysasemalta, vaikka kiireetön hoito ei periaatteessa kuulu ulkopaikkakuntalaiselle. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Lapissa piti jo vuosia sitten tehdä selvitys tarvittavasta terveyskeskussairaalaverkosta siltä pohjalta, että sairaalahoitoa korvataan avohoidolla ja jäljelle jääviä vuodepaikkoja keskitetään. Selvitys jäi tekemättä, kun soteuudistus sillä erää kaatui.

Lapin sotevalmistelussa pitkään mukana ollut ylilääkäri Miia Palo arvioi, että vuodeosastojen paikkamäärä vielä vähän vähenee.

– Useammassa kunnassa on tavoitteena edelleen vuodeosastolla tapahtuvan pitkäaikaishoidon ja paikkamäärän vähentäminen. Mitään suunnitelmaa tai strategisia linjauksia vuodeosastoverkoston osalta ei ole olemassa. Siihen tarvitaan myös päättäjät mukaan, Palo sanoo.

Vuonna 2018 tehdyssä selvityksessä arvioitiin, että Lapin terveyskeskuksissa riittäisi pidemmän päälle noin 330 vuodepaikkaa. Vuodeosastoja tarvitaan esimerkiksi kuntoutukseen ja saattohoitoon.

Palo toteaa, että jos vain euroja laskettaisiin, pienten vuodeosastojen kohtalo olisi selvä. Lapissa niillä on kuitenkin muutakin merkitystä kuin osastohoito.

Vuodeosaston sairaanhoitajalta on käyty kysymässä neuvoa virka-ajan ulkopuolella yllättäneen vaivan kanssa. Moni on myös poikennut hakemaan lääkkeitä silloin, kun lähin päivystävä apteekki on vaikkapa 100 kilometrin päässä.

– Lapissa terveyskeskuksen vuodeosastot ovat osa ympärivuorokautista valmiutta. Ei siis pidä tarkastella pelkästään sitä, onko yksikkö sairaanhoidon tarpeen kannalta kustannustehokas, Palo sanoo.

Johtava Veli-Matti Varmo lääkäri näkee vuodeosaston lakkauttamisessa säästökohteita, mutta hänen mukaansa säästöjä ei tulla tekemään henkilöstövähennyksillä.

Savukosken ja Pelkosenniemen yhteensä parituhatpäistä väestöä hoitava Varmo on vakuuttunut, että pieniä vuodeosastoja tullaan lakkauttamaan lähivuosina.

– Ihan varmasti. Kyllä se talous varmaankin ohjaa päätöksiä. Kun päätöksenteko keskittyy, niin paikatkin tulevat keskittymään, Varmo sanoo.

Hän on itsekin ehdolla aluevaaleissa, mutta ei Lapissa vaan Pohjois-Pohjanmaalla.

"Monisairaan väestön etädiagnoosit eivät ole lääketiedettä"

Pelkosenniemeläiset miettivät, miten käy hyviksi koettujen terveyskeskuksen avopalvelujen. Kirkonkylällä kerrotaan, että nyt lääkärin pakeille pääsee muutaman päivän sisällä, ellei jo samana päivänä.

Nyt kuntayhtymän molemmat lääkärinvirat ovat täynnä, ensi kertaa pitkään aikaan.

Pyhätunturilla kokkina työskentelevä Tarmo Leino on virallisesti kirjoilla Lappeenrannassa, mutta on silti saanut monesti apua Pelkosenniemen terveysasemalta.

– Ajat olen saanut suhteellisen hyvin. Ei ole tarvinnut kauhean pitkään odottaa, jos on tarvinnut labraa tai jotakin. Ulkopaikkakuntalaiselle ihan jees.

Sari Suopanki miettii, pitääkö hoitoa hakea jatkossa entistä kauempaa. Ehkä Sodankylästä, jossa hän kävi viime vuonna kerran tai Kemijärveltä, jossa hän käy kerran viikossa.

Johtava lääkäri Veli-Matti Varmo uskoo että terveysasema palveluineen säilyy, ehkä vahvistuukin. Muissa vaihtoehdoissa hän ei näe juuri järkeä, ihmiset on kuitenkin tavalla tai toisella hoidettava. Digivastaanotto ei ole vaihtoehto.

– Monisairaan iäkkään väestön diagnosointi etänä, ei se ainakaan lääketieteellistä työtä ole. Arvatahan toki voi aina.

Digiloikan tämänhetkisistä mahdollisuuksista kertonee se, että kun sähköisen Virtu-palvelun kautta tulee kaksi yhteydenottopyyntöä kuussa, on se Pelkosenniemellä huippukuukausi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 20.1. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Vanhuspalvelujen johtaja epäilee: "Kaikkien vuodeosastojen säilyminen on toiveunta"

Vuodepaikkoja karsitaan, ja Lilja Parviaista pelottaa muutto pois kotikunnasta - "Kun on tutut hoitajatkin täällä"

Vuodeosaston arki on infektioita, kuntoutusta ja kuolemaakin - siellä työskentelevät ovat ylpeitä työstään, vaikka leikkausten uhka leijuu yllä: "Kaikkia ei vain voi hoitaa kotiin"