Terroristijärjestö Isis teki viime viikolla isoimman iskunsa vuosiin.
Isis hyökkäsi torstaina Syyriassa Hasakan kaupungissa sijaitsevaan vankilaan ja yritti vapauttaa Isis-taistelijoita.
Ghwayranin jättimäisessä vankilassa on ollut tuhansia Isisin jäseniä, myös johtohenkilöitä.
Isis on väittänyt satojen vankien päässeen vapaaksi, mutta kurdiviranomaisten mukaan paenneet vangit on saatu kiinni.
Tiedot tilanteesta ovat epäselvät.
Taistelut vankila-alueella ovat jatkuneet päiviä. Kurdien johtamat SDF-joukot ovat piirittäneet vankilaan linnoittautuneita Isis-taistelijoita, joilla on ollut panttivankeja.
Tähän mennessä ainakin 180 ihmistä on saanut surmansa, joukossa 50 kurdien turvallisuusjoukkojen jäsentä, kertoo uutistoimisto AFP.
Kurdijoukkojen mukaan heille on antautunut yhteensä 850 Isis-vankia.
Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessorin Antti Parosen mukaan isku oli Isisiltä merkittävä voimannäyttö.
– Isis on voimistunut varsinkin Syyrian puolella niin paljon, että se pystyy tällaisiin verraten suuriin sotilasoperaatioihin, Paronen sanoo.
Hyökkäys “komppanian kokoisella yksiköllä“ ja autopommilla muureilla suojattuun, aseellisesti vartioituun vankilaan kertoo Parosen mukaan korkeasta ammattitaidosta ja resursseista.
– Tätä ei mikään kahdessa kuukaudessa radikalisoitunut poikaporukka tee, hän huomauttaa.
UM: Piiritetyssä vankilassa ei suomalaisia vierastaistelijoita
Suojelupoliisi on kiinnostunut vankilahyökkäyksestä, koska Hasakan alueen vankiloissa on todennäköisesti myös eurooppalaisia vierastaistelijoita.
– Arvioimme, että iskun tavoitteena oli kasvattaa taistelijoiden määrää vankeja vapauttamalla sekä osoittaa järjestön olevan edelleen voimissaan. On todennäköistä, että järjestö jatkaa vastaavien iskujen tekemistä, Supo lausuu Ylelle välittämässään kirjallisessa vastauksessa.
Supon mukaan Isisin propagandassa on esiintynyt myös kehotuksia vapauttaa naisia leireiltä.
Ulkoministeriön erityisedustajan Jussi Tannerin mukaan Ghwayranin vankilassa ei ole suomalaisia. Vankilassa on yhteensä noin 150 vierastaistelijaa, joista eurooppalaisia vain osa, Tanner kertoo Ylelle.
Ylen toimittaja Antti Kuronen vieraili kyseisessä vankilassa marraskuussa 2019. Se tunnetaan myös nimellä Sinaa.
Pääsikö Isis-johtajia vapauteen?
Vankilaiskut ovat kuuluneet Isisin taktiikkaan sen menetettyä alueensa Irakissa ja Syyriassa vuonna 2019. Niiden tavoitteena on ollut “räjähdysmäinen rekrytointi”, Paronen sanoo.
Iso kysymys on, keitä järjestö on saanut mahdollisesti vapautettua. Jos joukossa on fyysisessä kunnossa olevia komentajia, sillä voi olla Parosen mukaan vaikutusta alueen voimatasapainoon.
Samana yönä Isis hyökkäsi tukikohtaan Irakissa Bagdadin pohjoispuolella ja tappoi 11 irakilaista sotilasta. Parosen mukaan ajoitus kertoo vähintäänkin Isisin uudesta aktiivisuudesta, vaikka ei tiedetä, olivatko iskut koordinoituja.
Isis on ollut melko hiljaa viime kuukaudet, mutta se on voinut valmistautua kunnianhimoisempiin iskuihin: kasvattaa verkostojaan, luoda uusia tukialueita ja hankkia rahoitusta muun muassa järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Länsimaiden pitäisi lähettää apua, “ruutitynnyri odottaa laukeamistaan”
Kurdit ovat varoittaneet vuosia, etteivät he pysty kontrolloimaan ikuisesti vankiloita ja leirejä, joissa on heidän arvionsa mukaan 12 000 Isis-vankia.
Parosen mukaan Koillis-Syyriaan on rakentunut ruutitynnyri, joka odottaa laukeamistaan. Tuomioistuimia ei ole saatu perustettua, eikä kenelläkään tunnu olevan aikaa tai kykyä tällaisten väkimäärien tutkimiseen ja tuomitsemiseen.
Hän uskoo, että länsi on vankilaiskun jälkeen pakotettu auttamaan kurdeja vankiongelman hoidossa.
Apu voisi olla joukkojen lähettämistä, tiedustelutukea, uusien vankiloiden rakentamista ja vankien hajauttamista laajemmalle alueelle. Länsimaat ovat kieltäytyneet ottamasta vankeja vastaan.
Levottomuuksia saatetaan nyt nähdä myös muissa vankiloissa, Paronen uskoo.
YK arvioi raportissaan viime vuonna, että Syyriassa ja Irakissa on yhä noin 10 000 aktiivista Isis-taistelijaa, monet heistä kurdien hallinnoimilla alueilla.
Tanner: Tämä on syy, miksi Suomi on kotiuttanut alaikäisiä poikia
Ghwayranissa on ollut vangittuna myös noin 600 alaikäistä. Isisin on kerrottu käyttäneen heitä ihmiskilpinä tulituksen aikana.
Syyriassa kurdit ovat erotelleet jopa 10–12-vuotiaita poikia leireillä perheistään ja siirtäneet heitä vankiloihin aikuisten miesten sekaan.
UM:n Tannerin mukaan Suomi on tästä syystä painottanut erityisesti sellaisten perheiden kotiuttamista, joissa on haavoittuvassa iässä olevia poikia.
– Tässä vankilakapinassa on nähty, mitä se erityisen haavoittuva asema käytännössä tarkoittaa, Tanner sanoo.
Samaa priorisointia on tehnyt hänen mukaansa Saksa. Ulkoministeriön mukaan tilanne Syyrian vankiloissa ja leireillä on kestämätön, ja vähiten huono vaihtoehto on ollut kotiuttaa ihmisiä.
USA: Isis on iskun jälkeen heikompi
Yhdysvaltain johtama Isisin vastainen liittouma on suurimmaksi osaksi vetäytynyt alueelta, varsinkin pandemian alettua. Se on luonut Isisille lisää tilaa toimia.
Apulaissotilasprofessori Antti Parosen mukaan torstain isku oli ennen kaikkea osoitus kurdien – ja osin kansainvälisen – tiedustelun epäonnistumisesta.
Isis pääsi keskittämään satakunta raskaasti aseistettua taistelijaansa keskelle asutusta lähelle vankilaa, jonka he ovat ilmoittaneet yhdeksi päämaaleistaan.
Tällainen on vaatinut viikkojen, todennäköisesti kuukausien valmistelun. Isis on saattanut myös onnistua lahjomaan kurdiviranomaisia, Paronen arvelee.
Yhdysvaltojen johtama liittouma on tukenut kurdijoukkoja ilmaiskuilla vankilataisteluiden aikana. Liittouma vakuutti maanantaina, että Isis on heikentynyt iskun jälkeen merkittävästi.
Isisin tukijat julistavat uutta alkua
Isku on saanut Isisin kannattajat riemuitsemaan verkossa, toteaa terroristiverkostojen viestintää seuraava analyysiyritys Ex Trac.
Kannattajien mukaan edessä on nyt uusi “muurien murtamiskampanja” eli vankilaiskujen sarja, jollainen nähtiin Irakissa vuonna 2013.
Onko Isis tekemässä jonkinlaisen paluun?
Isis ei ole koskaan lähtenytkään, Paronen muistuttaa. Se on vain muuttanut olomuotoaan.
– Tarkoittaako tämä, että Isis perustaa pian uuden kalifaatin, ei varmaankaan. Mutta kyllähän tämä on aikamoinen piristysruiske heikäläiseen aktiivisuuteen, hän sanoo.
Paronen pitää huolestuttavana sitä, että isku voi inspiroida Isis-verkostoja ja lisätä niiden aktiivisuutta esimerkiksi Länsi-Euroopassa.
Mahdollisia vapautuneita vierastaistelijoita Isis käyttää ennen kaikkea propagandassaan, ei niinkään taisteluissa, hän uskoo. Paronen ei odota, että Syyriasta ja Irakista alkaisi valua iskijöitä Eurooppaan.
– Mutta jos Isisin terroriaktiivisuus jatkuu ulkomaita kohtaan, pyrkimyksenä on varmasti myös käyttää tällaisia ihmisiä iskuoperaatioissa, se on selvä.
Lisätty Jussi Tannerin kommentit ja päivitetty kuolleiden ja antautuneiden lukumäärä 26.1.2022 kello 13.58.
Lue lisää:
Koronapandemia vahvistaa Isis-terroristijärjestöä – "Virus on Jumalan vihaa länttä kohtaan"
Kalifaatin paluu? Terroristijärjestö Isis kerää rivejään koronasta kärsivissä Irakissa ja Syyriassa
Ylen Ulkolinja tapasi Isis-vangin Syyriassa – "Näin myös suomalaisia Isisin riveissä Raqqassa"