Valta kuuluu kansalle -puolue sai kymmenen edustajaa kymmenelle eri hyvinvointialueelle viime viikonlopun aluevaaleissa. Se on harvinaista, sillä uusien puolueiden on yleensä melko vaikea päästä läpi vaaleissa.
Kansanedustaja Ano Turtiainen perusti VKK:n viime kesänä sen jälkeen, kun hänet erotettiin perussuomalaisista. Puolue merkittiin puoluerekisteriin syyskuussa. Puolueen edustajat ovat muun muassa kritisoineet koronarajoituksia (Länsi-Savo) ja -rokotuksia sekä kyseenalaistaneet yleisesti hyväksyttyä tutkimustietoa.
Millainen on uusi puolue, miltä näyttää sen tulevaisuus ja miten yhteistyö sujuu maltillisempia kantoja edustavien kollegojen kanssa? Kysyimme asiaa kahdelta politiikan tutkijalta ja haastattelimme puolueen edustajia eri puolilta Suomea.
VKK:n vaikutusmahdollisuudet tuoreissa aluevaltuustoissa ovat hyvin pieniä, sillä yhden edustajan on vaikea ajaa asioita ilman yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Näin kommentoi yliopistotutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.
Aluevaltuustoissa istuu pienimmilläkin alueilla 59 poliitikkoa. VKK:n valtuutetut edustavat puoluettaan yksinään alueillaan.
– Heidän tarkoituksensa on haastaa koko systeemiä ja muita puolueita. Sen vuoksi heidän voi olla vaikeaa saada ääntään kuuluviin. Jonkinlaisia toiminnallisia vaikutuksia heillä voi olla aloitteiden ja päätösprosesseihin vaikuttamisen kautta, Palonen sanoo.
Muiden puolueiden yhteistyö VKK:n kanssa loppuu monissa aluevaltuustoissa lyhyeen, mikäli puolueen linja ja kommentit julkisuudessa eivät muutu. Näin ennustaa yliopistotutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta.
– Tie voi nousta nopeasti pystyyn, jos lausunnot jatkuvat demokraattisia instituutioita ja tiedontuottajien auktoriteettia vastaan todella vahvasti hyökkäävinä ja koronadenialistisina.
Muut puolueet saattavat kuitenkin Pyrhösen mukaan antaa VKK:lle oikeasti mahdollisuuden yhteistyöhön kanssaan. Homma voi toimia erityisesti alueilla, joissa perussuomalaisella ajatusmaailmalla on vahva edustus valtuustoissa.
– Yhteistyö on mahdollista, jos voidaan ajaa yhteisiä asioita, eikä tule mediapommeja niskaan. Pidän yhteistyön pohjaa kuitenkin äärimmäisen hauraana, Pyrhönen sanoo.
Radikaali oikeistopuolue kritisoi julkista valtaa
Pyrhönen kuvailee VKK:ta radikaaliksi oikeistopuolueeksi, jonka retoriikka henkilöityy vahvasti Ano Turtiaiseen. Se puhuttelee tutkijan mukaan ihmisiä, jotka ovat pettyneitä politiikkaan ja haluavat ilmaista sen ilman, että kukaan suitsii heitä.
– Äänestäjiä vetää uhma. Voidaan sanoa, mitä mieltä ollaan, perkele. Se on Turtiaisen retoriikassa keskeinen elementti.
Emilia Palosen mukaan VKK:n edustajissa kanavoituu erityisesti turhautuminen nykyiseen koronapolitiikkaan ja sitä kautta auktoriteetteihin ja puolueisiin. Taustalla vaikuttaa myös mediakentän polarisoituminen eli jakautuminen journalistiseen mediaan ja muun muassa verkkosivustoihin, joiden julkaisuissa ei sitouduta tiedon luotettavuuteen. Journalistinen media jakaa viranomaisten kertomaa, tutkittua tietoa.
– Puolue on tarjonnut kanavan monille, joille toisenlainen terveystieto on tärkeää. Antielitismi sekä kritiikki muita puolueita ja niiden koronapolitiikkaa kohtaan vetää äänestäjiä. Julkisen vallan ja valtaa pitävien kritiikki on tyypillinen piirre.
Toisenlaisella terveystiedolla tarkoitetaan tässä yhteydessä hyvinvointiin liittyviä näkökulmia, jotka eivät ole tieteellisesti tutkittua tietoa.
VKK:n listoilta pääsi aluevaltuustoihin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ainakin neljä sairaanhoitajaksi kouluttautunutta. Kuusi kymmenestä valtuutetusta on naisia.
– Stereotypia Turtiaisen puolueesta on, että se on äijäkerho. Läpimenneiden sukupuolijakauma kertoo kuitenkin, että taustalla on muutakin. Kyseessä on löyhä yhteenliittymä toismediaa ja vaihtoehtoajattelua, Palonen toteaa.
Kritiikkiä koronatoimille, ilmastonmuutoksen kieltämistä
VKK:n aluevaltuutetut puhuvat muun muassa hoitajien koronarokotepakosta, levittävät salaliittoteorioita ja kyseenalaistavat ilmastonmuutoksen todellisuutta. Se selvisi, kun kävimme läpi puolueen valtuutettujen mielipiteitä Ylen vaalikoneesta ja heidän omilta sosiaalisen median kanaviltaan.
Esimerkiksi kokemäkeläinen VKK:n aluevaltuutettu Niina Valtanen kutsuu koronapandemiaa valepandemiaksi ja ilmastonmuutosta valheelliseksi propagandaksi.
Valtanen kritisoi koronarajoituksia ja -rokotuksia. Hän painottaa silti olevansa rokotekriittinen, ei rokotekielteinen.
– Olen huolissani siitä, että kansan valta on katoamassa ja perustuslakia tallotaan. Käskyt tulevat EU:n puolesta. Puhutaan, että EU:n lait menisivät yli Suomen lain. Itsenäinen Suomi on katoamassa, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Perussuomalaiset kutsuivat salaliittoteoreetikoksi
Tamperelainen aluevaltuutettu Kari Virtanen sai aluevaaleissa VKK:n ehdokkaista eniten ääniä, 1790 kappaletta. Hän on jakanut koronakriittistä sisältöä sosiaalisessa mediassa.
Hän väittää Tokentube-kanavallaan, että terveydestämme ei määrää terveydenhuolto tai tiede, vaan poliitikot ja media sekä “taustavoimat”, joilla on edellä mainitut tahot hallussaan. Tokentube on koronankieltäjien ja väärää tietoa levittävien ihmisten käyttämä sivusto.
– Lähes koko show on menty politiikka edellä tiedeväen lähinnä seisoessa hölmistyneenä sivussa. Minulle on selvää, että vaikenemisen sijasta tulee alkaa pitää ääntä, Virtanen kommentoi Ylelle sähköpostitse.
Hän on kutsunut kasvomaskeja "orjamaskeiksi", koska hänen mielestään niiden hyödyistä ei ole juuri tieteellistä näyttöä. Hän kertoo Tokentube-kanavallaan, että entiset puoluetoverit perussuomalaisissa kutsuivat häntä salaliittoteoreetikoksi kasvomaskipuheiden ja koronarokotevastaisuuden vuoksi.
Virtanen on jakanut somessa myös natseihin viittaavaa sisältöä. Hän päivitti someen kuvan siitä, kuinka ei pystynyt kommentoimaan koronakriittisyydestä tunnetun Olli Postin julkaisua. Saatetekstiin hän kirjoitti natsitervehdyksen.
Virtasen mukaan postaus kertoi, kuinka laulaja Lauri Tähkä ei päässyt vaatekauppaan koronapassilla, koska hänellä ei ollut henkilöllisyystodistusta mukana. Virtasen mielestä tapaus muistuttaa natsi-Saksan toimintaa.
– Uskon, että ihmiset samaistuivat puheisiini, koska ovat yhtä hädissään kuin minäkin, että mihin tätä maata ja kansaa oikein viedään. He alkoivat jakaa klippejäni, tukea ja tehdä vaalityötä, tehokkaasti, Virtanen kommentoi vaalimenestystään.
Yhteistyötä esimerkiksi perussuomalaisten kanssa
Virtanen uskoo, että yhteistyö muiden aluevaltuutettujen kanssa sujuu hyvin.
– Teen tiimityötä ja valmennusta omassa ammatissani. Aluevaltuustossa on myös todellisia asiantuntijoita, on etuoikeus päästä oppimaan heiltä.
VKK:n kokkolalainen edustaja Linda Hagström katselee yhteistyökuvioissa perussuomalaisten suuntaan.
– Ehkä heidän kanssaan yhteispeli voisi joissain asioissa toimia. Uskoisin pärjääväni myös yksin, ilman yhteistyökumppania. Riippuu millaista linjaa muut puolueet vetävät, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Aluevaltuutettu ei usko aluehallintoon
Vantaalainen Tiina Keskimäki pitää itseään rakenteellisen korruption uhrina. Taustalla on oikeusprosessi.
Keskimäki nousi julkisuuteen, kun hänet irtisanottiin Loviisan kaupungin elinkeinovastaavan tehtävästä. Hän oli toistuvasti ja perättömästi syyttänyt työnantajaansa ja muita virkamiehiä rikoksista verkkokeskusteluissa, irtisanomista perustellaan kaupunginhallituksen pöytäkirjoissa.
Keskimäki riitautti irtisanomisensa, ja sitä käsiteltiin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Keskimäki hävisi jutun molemmissa, eikä saanut enää valituslupaa.
Nyt hän edustaa VKK:ta Vantaan ja Keravan aluevaltuustossa.
Keskimäki päätyi VKK:n riveihin monen mutkan kautta. Kuntavaaleissa 2012 hän edusti kokoomusta. Kokoomuksesta hänet erotettiin 2016, kun hän ryhtyi MV-lehden tiedottajaksi (Aamulehti). MV-lehteä on pidetty rasistisena ja vihaa lietsovana verkkosivustona.
Sittemmin hän on pyrkinyt kunnanvaltuustoon omalla valitsijayhdistyksellä, eduskuntaan James Hirvisaaren Reformi-liikkeen riveissä ja europarlamenttiin Paavo Väyrysen tähtiliikkeen kautta.
Keskimäki on innoissaan aluevaltuutetun tehtävästä, vaikka pitää koko aluerakenneuudistusta turhana.
– En usko uuteen aluehallintoon ollenkaan, koko uudistus on vain uusi hallintohimmeli. Rakenteisiin on aina kuitenkin parempi vaikuttaa sisältä kuin ulkoa, ja siksi lähdin mukaan, Keskimäki sanoo Ylelle.
Mielenterveysongelmat huolestuttavat
VKK:n aluevaltuutetut puhuvat muustakin kuin koronakriittisistä näkemyksistä ja rakenteellisesta korruptiosta. Esimerkiksi kokemäkeläinen Niina Valtanen aikoo ajaa erityisesti sosiaalipalveluiden edistämistä.
– Koronarajoitukset ovat aiheuttaneet monelle yrittäjälle paljon stressiä ja haasteita mielenterveyden kanssa. Samoin lasten tilanne huolettaa.
Valtasen mielestä myös lähipalveluiden säilyminen on tärkeää pienessä Kokemäen kaupungissa, jossa on paljon syrjäkyliä.
Kokkolalainen Linda Hagström aikoo ajaa heikoimpien asemaa ja tasa-arvoista hoitoon pääsyä.
– Potilaat voivat hyvin, kun hoitajat voivat hyvin. Siksi hoitajia pitää olla riittävästi. Vanhuksille taas pitäisi olla tarjolla viimeisinä vuosinaan tekemistä.
VKK löysi ehdokkaita ja sai heille näkyvyyttä
Tutkija Niko Pyrhönen vertaa VKK:ta Muutos 2011 -puolueeseen. Senkin johtohahmo James Hirvisaari sai aikoinaan kenkää perussuomalaisista. Nykyisin Hirvisaari on Ano Turtiaisen eduskunta-avustaja.
– VKK:n historia noudattaa selkeästi kuviota, jossa puolueen perustaa perussuomalaisista erotettu henkilö. Hänellä on liian radikaaleja näkemyksiä jopa perussuomalaisille. Nämä ovat varsin lyhytikäisiä puolueita, tutkija kuvaa.
Hän huomauttaa, että Ano Turtiainen on pelannut korttinsa monella tapaa paremmin kuin Hirvisaari.
– VKK:n vaalitulos kertoo, että he saivat puolueorganisaation rullaamaan ja heillä oli kyky löytää ehdokkaita, joille he saivat näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, kuten Turtiaisen Youtube-kanavalla.
Emilia Palonen huomauttaa myös, että aluevaaleissa valtuustopaikka irtosi selvästi pienemmällä äänimäärällä kuin eduskuntavaaleissa.
Kunnanvaltuustoihin mahdollisuuksia
VKK:lla on Pyrhösen mielestä mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Siinä se eroaa Muutos 2011 -puolueesta.
Hän pitää todennäköisenä, että VKK saa jatkossa edustajia kunnanvaltuustoihin, mikäli Ano Turtiainen ja muut keskeiset toimijat pysyvät mukana puolueessa.
– Kuntatasolla on aina ollut tilaa uusille toimijoille, Pyrhönen sanoo.
Hän ennustaa kuitenkin, että VKK tuskin tekee suuria mullistuksia tai vakiinnuttaa asemaansa merkittävänä poliittisena toimijana.
Eduskuntaan VKK:lla ei tutkijan mielestä ole mahdollisuuksia, ellei puolueen toiminta, ehdokasasettelu, poliittisen toiminnan skaala ja tunnettuus muutu radikaalisti.
Emilia Palonen huomauttaa, että koronapandemia voi määrittää puolueen menestystä eduskuntavaaleissa. Jos pandemia jatkuu, saattaa koronakriittisille ehdokkaille löytyä äänestäjiä.
– Valtavirtapuolueeksi VKK:sta ei ole, mutta uusi puolue voi näyttäytyä vaihtoehtona etenkin perussuomalaisille. Mitä enemmän kommunikoidaan vastakkainasettelujen kautta ja lietsotaan kulttuurisotaa valtamediassakin, sitä enemmän tällaiset ryhmittymät saavat voimaa.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta 29.1. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Valta kuuluu kansalle -puolue haluaa tarkastaa tuhansia äänestyslippuja Pirkanmaalla