Työkaverit sulkevat työntekijän pois someryhmästä, jossa muut ovat mukana tai jättävät toistuvasti vastaamatta hänen sähköposteihinsa.
Työntekijä saa aggressiiviseen sävyyn kirjoitettuja viestejä, esimerkiksi esihenkilöltään.
Työntekijästä levitetään somessa perättömiä tietoja, hänen kirjoittamiaan viestejä kopioidaan ja irrotetaan alkuperäisestä asiayhteydestä tai hänelle tulee uhkaavia viestejä.
Nämä ovat esimerkkejä työssä koetusta, verkossa tapahtuvasta kiusaamisesta, jota Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät kahden viime vuoden aikana. Lähiaikoina julkaistava tutkimus pureutui toistuvaan kiusaamiseen, jossa tekijöinä olivat niin oman työyhteisön jäsenet kuin ulkopuoliset tahot.
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Magdalena Celuchin mielestä vakavan kiusaamisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös sellaiseen kiusaamiseen, jonka ulkopuoliset monesti mieltävät vähäiseksi. Esimerkiksi siihen, että työyhteisön jäsen kirjoittaa toiselle työntekijälle viestejä aggressiiviseen sävyyn.
– Saatetaan ajatella, että tällaista tämä nyt vain on ja sitä on helppoa vähätellä, mutta toistuessaan sellainen voi olla ihmisille vaikeaa, Magdalena Celuch sanoo.
Psyykkistä kuormitusta, uupumusta, teknostressiä
Työssä koettu nettikiusaaminen voi heikentää työhyvinvointia monella tavalla.
Tutkimuksessa vähintään kuukausittain kiusaamista kokeneet työntekijät raportoivat muita enemmän psyykkistä kuormitusta ja uupumusta. Lisäksi heiltä puuttui muita useammin työn imua, mikä tarkoittaa työhön liittyvää innostuneisuutta, omistautumista ja uppoutumista.
– Heillä on myös enemmän teknostressiä – stressiä, joka liittyy teknologian käyttämiseen työssä, Magdalena Celuch sanoo.
Työssään kiusatuiksi joutuvat voivat kokea, ettei työssä tarvittavaan teknologiaan pysty ottamaan etäisyyttä. Heistä voi myös esimerkiksi olla aiempaa vaikeampaa käyttää sosiaalista mediaa työssään.
Korona-aikana työssä koettu nettikiusaaminen väheni
Tutkijat törmäsivät kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen edetessä myös myönteiseen asiaan: korona-aikana nettikiusaamisen kokemukset yllättäen vähenivät.
Ennen pandemiaa, keväällä 2019, verkossa tapahtuvaa kiusaamista koki työssään vähintään kuukausittain noin 15 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista työntekijöistä.
Pandemia-aikana nettikiusaamista työssään kokevien osuus laski. Keväällä 2021 sitä koki tutkimuksessa mukana olleista henkilöistä vähintään kuukausittain hiukan alle 10 prosenttia. Vastaajat olivat samoja kuin kaksi vuotta aiemmin.
Tutkimuksessa ei ole eritelty tietoa siitä, kuinka vakavaa kiusaamista ihmiset työssään kokivat.
Vaikka työhön liittyvä nettikiusaaminen on tutkimuksen perusteella parissa vuodessa vähentynyt, väitöskirjatutkija Magdalena Celuch pitää määrää suurena.
– Kun melkein joka kymmenes sanoo kokevansa työssään kuukausittain kiusaamista, sanoisin sitä isoksi ongelmaksi.
"Kiusaamisen eri muodot kulkevat käsi kädessä"
Etätyö ja sen myötä tapahtunut kasvokkaisten sosiaalisten tilanteiden väheneminen on yksi syy, joka on korona-aikana saattanut vähentää nettikiusaamista työpaikoilla.
Korona-aikana etätöitä tekevien osuus nousi tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden joukossa 30 prosentista 46 prosenttiin.
– Usein kiusaamisen eri muodot kulkevat käsi kädessä. Jos joku töissä kiusaa sinua, usein hän tekee sitä niin kasvokkain kuin verkossa. On mahdollista, että etätyötä tehdessä työpaikoilla ei ole ollut niin paljon ihmisten välisiä jännitteitä.
Tietoisuus nettihäirinnästä ja -kiusaamisesta on yleisesti kasvanut julkisen keskustelun myötä. Celuchin mukaan sekin on etätyön lisäksi saattanut vähentää kiusaamista.
Verkkokiusaaminen on taakka koko työpaikalle
Häirinnälle ja kiusaamiselle verkossa altistaa esimerkiksi se, että työntekijä käyttää työssään aktiivisesti sosiaalista mediaa. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että myös etätyö on altistava tekijä. Tampereen yliopiston uudessa tutkimuksessa etätyön vaikutus näytti kuitenkin olevan juuri päinvastainen.
Magdalena Celuchin mukaan osittain on kyse myös siitä, kuinka ihmiset kokevat tilanteet.
– Asiat vaikuttavat eri tavoilla eri ihmisiin.
Myös työyhteisön tuella tai sen puuttumisella on vaikutusta kiusaamisen kokemiseen. Ihmiset, jotka eivät saa töissä tukea esihenkilöiltään tai työyhteisöltään, kokevat muita todennäköisemmin kiusaamisen haitallisia vaikutuksia.
Yksittäiselle työntekijälle aiheutuvien haittojen lisäksi työhön liittyvä netissä tapahtuva kiusaaminen voi vaikuttaa koko työyhteisöön. Se voi heikentää työsuorituksia ja rikkoa työpaikan ilmapiiriä.
Magdalena Celuchin mielestä olisi tärkeää, että työpaikoilla olisi keinoja verkossa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisemiseen ja työntekijöille tarjottaisiin tukea silloin, kun kiusaamista tapahtuu.
Tampereen yliopiston Sosiaalinen media työelämässä -hankkeen lähiaikoina julkaistavassa tutkimuksessa selvitettiin verkossa tapahtuvaa, työssä koettua kiusaamista vuosina 2019–2021. Kyselytutkimukseen osallistui 768 työntekijää, jotka vastasivat tutkimukseen viiteen otteeseen. Osallistujat olivat työikäisiä, eri puolilla Suomea asuvia ja eri aloilla työskenteleviä henkilöitä.