Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava on teettänyt selvityksen, jossa on laadittu vaihtoehtoisia arvioita siitä, miten työperäinen maahanmuutto voi vaikuttaa maamme talouteen.
– Tämän raportin sanoma on, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan jokaiselle toimialalle ja jokaiseen ammattiryhmään, sanoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen Pellervon taloustutkimuksesta.
Raportissa vaikutuksia ruoditaan neljän hahmotelman kautta.
Vähenevän työvoiman skenaariossa toteutuu Tilastokeskuksen 2019 ennusteen mukainen maahanmuutto, 15 000 henkeä vuodessa. Tämä ei riitä työelämästä poistuvien työntekijöiden korvaamiseen, jolloin talouden kehitys heikkenee.
Korvaavan työikäisen väestön skenaariossa oletetaan, että maahanmuutto korvaisi poistuvan työvoiman. Tämä vaatisi maahanmuuton kasvattamista vuosittain noin 5 000:lla työperäisellä maahanmuuttajalla Tilastokeskuksen oletuksen lisäksi. Maahanmuuttajien oletetaan olevan työikäisiä 15–64-vuotiaita ja heidän oletetaan työllistyvän heti kokoaikaiseen työhön. Tällöin työvoiman määrä pysyy samana.
Tasaisesti kasvavan työvoiman skenaariossa oletetaan, että työperäisen maahanmuuton määrä kasvaisi 6 000 henkilöllä 2020-luvulla ja 2030- luvulla 10 000 henkilöllä. Tässä skenaariossa työperäinen maahanmuutto kohdennetaan kaikkiin ammattiryhmiin, eli myös alemman koulutustason tehtäviin.
Teknologia-alojen asiantuntijaskenaariossa oletetaan, että työperäisen maahanmuuton määrä kasvaisi niinikään 6 000 henkilöllä 2020-luvulla ja 10 000 henkilöllä 2030-luvulla. Tässä työperäinen maahanmuutto koostuu huippuosaajista ja he sijoittuvat korkean teknologian aloille.
Eniten talouskasvua toki vauhdittaisi jälkimmäinen vaihtoehto, jossa työperäinen maahanmuutto koostuisi huippuosaajista. Heistä kilpailevat kuitenkin muutkin maat, joten heidän saaminen Suomeen voi olla haastavaa. Toisaalta vaihtoehdon ero kaikkia ammattiryhmiä käsittävään laajempaan vaihtoehtoon on pieni.
– Ei voi sanoa, että olisi vain tiettyjä ammattiryhmiä, joissa erityisesti tarvittaisiin. Tämä johtuu väestön vanhenemisesta ja siitä että me olemme kohtaamassa ennennäkemättömän eläkkeelle siirtymisen, katsoo Ruuskanen.
Hän korostaa, että työvoima on talouskasvun keskeinen tekijä.
Lapio tarvitsee kaivajan
– Näinhän se on, että jos meillä on kaksi lapiota ja kaksi ojankaivajaa. Ja toinen ojankaivajista lähtee eläkkeelle, niin vaikeaa on kahta lapiota yhden ojankaivajan käyttää. Kyllä siihen tarvitaan toiset kädet, että sitä pääomahyödykettä pystytään hyödyntämään, Ruuskanen havainnollistaa.
Jos työikäisen väestön määrä vähenee, ei Ruuskasen mukaan investoinneilla tai teknologisella kehityksellä saada kovin isoa vaikutusta aikaiseksi.
– Bruttokansantuote on tehdyn työn kerrannainen. Esimerkiksi koneet ja laitteet, mitkä investointien kautta hankitaan, vain auttavat työntekijää saavuttamaan korkeamman tuotannon, Ruuskanen korostaa.
Akavan tilaaman tutkimuksen ovat tehneet Pellervon taloustutkimus ja Merit Economics.