Suomalaisissa yliopistoissa työskentelee kiinalaisia tutkijoita, joilla on tiivis yhteys Kiinan armeijaan tai puolustusteollisuuteen.
Ainakin yhdessä tapauksessa Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimusta, jonka tuloksia on hyödynnetty Kiinan armeijaa lähellä olevan instituutin julkaisuissa.
Oulussa puolestaan toimii konenäkötutkija, jonka kiinalainen työnantaja on osa armeijan organisaatiota. Myös laitoksen entisellä kiinalaisprofessorilla on julkisia yhteyksiä puolustusteollisuuteen.
MOT-toimituksen selvityksen mukaan suomalaisilla yliopistoilla on yhteistyötä myös useiden kiinalaisten korkeakoulujen kanssa, joilla on tiiviit välit Kiinan armeijan kanssa.
Yliopisto myöntää: Yhteyksistä Kiinan armeijaan ei välitetä
Suojelupoliisi ja useat muut läntiset tiedustelupalvelut ovat varoittaneet yliopistoja yhteistyön kääntöpuolesta.
– Vakavimmillaan hyvää tarkoittava tieteellinen yhteistyö voi johtaa tilanteeseen, jossa tutkimusta käytetään suomalaisten tietämättä suoraan sotilaallisiin tarkoituksiin Kiinassa, kirjoittaa Suojelupoliisin apulaispäällikkö Teemu Turunen blogissaan.
Suojelupoliisin varoittelujen lisäksi myös Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeisti joulukuussa korkeakouluja varovaisuuteen sopiessa tutkijavaihdosta Kiinan kanssa.
Australialainen Alex Joske tutkii Kiinan vaikuttamiskoneiston toimintaa länsimaissa.
Vuonna 2019 hän julkaisi australialaisen tutkimuslaitos ASPI:n toimeksiannosta laajan tietokannan kiinalaisten yliopistojen yhteyksistä maan asevoimiin ja puolustusteollisuuteen.
Joske kertoo, että länsimaisista yliopistoista on tunnistettu satoja sotilaallista tutkimusta tekeviä kiinalaistutkijoita.
– Olisin yllättynyt, jos heitä ei löytyisi myös Suomesta, Joske sanoo.
Suomalaisissa ja muissa länsimaisissa yliopistoissa sekä tutkimuslaitoksissa Kiina-yhteistyöhön suhtauduttiin pitkään innolla, eikä riskejä tunnistettu.
– Me emme katso onko yliopistolla militaariyhteyksiä, vaan sitä, onko tutkija meille hyödyksi, sanoo Oulun yliopiston professori Olli Silvén.
Tietoisuus riskeistä on kuitenkin lisääntynyt selvästi viime vuosina.
– Silti yliopistoilla on vielä paljon tehtävää, Alex Joske sanoo.
”Näyttää tapaukselta, jossa tieteen vapautta on hyödynnetty Kiinan asevoimien eduksi”
MOT-toimitus löysi selvityksessään tutkijoita, joilla on yhteyksiä Kiinan armeijaan tai puolustusteollisuuteen. Yksi heistä on Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa työskentelevä kiinalaisprofessori.
– Erittäin poikkeuksellinen esimerkki. Tämä on yhteistyö, jota olen henkilökohtaisestikin selvittänyt, Aalto-yliopiston dekaani Jyri Hämäläinen sanoo.
Suomessa kiinalaisprofessori tutkii luottamusta, tietoturvaa ja yksityisyydensuojaa tietoverkoissa. Tutkimushanketta rahoittaa Suomen Akatemia eli suomalaiset veronmaksajat.
Kiinassa professori on samaan aikaan osallistunut toiseen projektiin yhdessä kiinalaisen valtionyhtiön kanssa. Tässä hankkeessa tutkittiin taktisia datalinkkejä, eli sotilasverkkoja.
– Näyttää tapaukselta, jossa tieteen vapautta on hyödynnetty Kiinan asevoimien eduksi, Alex Joske sanoo.
Yhteistyökumppanina sotilasteknologiaa kehittävä valtionyhtiö
Kiinalaisprofessori ei antanut haastattelua MOT-toimitukselle, mutta hän kertoi tutkimustyöstään sähköpostitse. MOT-toimitus ei kerro professorin nimeä aiheen arkaluontoisuuden takia. Professori ei ole esiintynyt laajemmin julkisuudessa.
Hän vahvisti MOT-toimitukselle sähköpostitse olleensa mukana projektissa, joka sai rahoitusta kiinalaisen valtionyhtiön tutkimusosastolta.
Siviili- ja sotilastutkimuksen yhdistäminen on kiinalaisissa yliopistoissa hyvin tavallista.
Hankkeessa mukana ollut valtionyhtiö on nimeltään CETC.
CETC toimittaa ja kehittää eloktroniikkaa Kiinan asevoimille, kertoo tutkija Alex Joske. Yhdysvallat on asettanut CETC:n vientirajoituslistalle.
Siviili- ja sotilastutkimuksen yhdistäminen on kiinalaisissa yliopistoissa hyvin tavallista.
Aallon professorin työnantaja Kiinassa on Xidianin yliopisto.
– Se ei ole osa armeijaa, mutta huomattava osa yliopiston tutkijoista, rahoituksesta ja projekteista palvelee suoraan Kiinan asevoimien kehittämistä, sanoo Kiinan yliopistojen sotilasyhteyksiä tutkinut Joske.
Aallon professori kommentoi osallistumistaan kiinalaisen puolustusteollisuuden projektiin niukkasanaisesti.
Hän kuitenkin kertoo, että yhdessä CETC:n tutkijoiden kanssa tehty tutkimus sotilasverkkojen tietoturvasta on nyt ohi.
Professorin kiinalaisen työnantajan eli Xidianin yliopiston ja puolustusteknologiaa Kiinan armeijalle toimittavan CETC:n tutkimusyhteistyö kuitenkin jatkuu.
Samoin jatkuu Aallon ja Xidianin välinen tutkijavaihtosopimus.
– Tämä yhteistyö on meillä seurannassa, Jyri Hämäläinen sanoo.
Oulun yliopiston konenäkötutkija Kiinan armeijalla töissä
Oulussa toimii konenäön- ja signaalianalyysin keskus. Se tekee huippututkimusta esimerkiksi kasvojen tunnistamisessa.
Oulun yliopistoon kuuluvassa keskuksessa työskentelee tutkija, jolla on työpaikka myös Kiinassa. Siellä palkan maksaa Kansallinen Puolustusteknologian Yliopisto (NUDT).
Se on Kiinan kansanarmeijan merkittävin tutkimus- ja koulutusorganisaatio.
– Olemme tienneet tämän, sanoo keskuksen johtaja, professori Olli Silvén.
Silvénin mukaan työpaikka Kiinan armeijan yliopistossa on hyväksyttävä asia, niin kauan kuin tehdään perustutkimusta. Silvenin mukaan siitä on vielä pitkä matka esimerkiksi käyttövalmisiin sotilassovelluksiin.
Oulun yliopiston kiinalaistutkija kommentoi työpaikkaansa vain sähköpostilla.
Viestissään tutkija toteaa, että hänen tutkimustuloksensa julkaistaan kaikkien hyödynnettäviksi.
Juuri näin suomalaiset yliopistot kertovat varmistavansa, ettei Suomen rahoittama tutkimus päädy vahingossa hyödyttämään Kiinan armeijaa.
Tutkija Alex Joske pitää sinisilmäisenä ajatusta, että tutkimuksen avoimuus Suomessa estäisi hyötyjen valumisen sotilaskäyttöön Kiinassa.
– Julkaistut tutkimukset ovat vain jäävuoren huippu verrattuna siihen, mitä tutkijoilla on tarjota, Joske sanoo.
Laki pakottaa kiinalaiset tutkijat ”auttamaan valtiota”
Kiina on pyrkinyt vahvistamaan asemaansa suurvaltana. Se on myös onnistunut kuromaan kiinni lännen teknologista etumatkaa.
Suojelupoliisin mukaan tieteellisen yhteistyön tulokset voivat kuitenkin edesauttaa myös Kiinassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia.
Esimerkiksi konenäköä ja kasvojen tunnistusta käytetään Kiinassa laajamittaiseen uiguurivähemmistön valvontaan. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan jopa miljoona islaminuskoista uiguuria on päätynyt vankileireille Kiinassa.
Oulun konenäön ja signaalianalyysikeskuksen johtaja Olli Silvén sanoo, että heillä tehdään tutkimusta, joka tähtää ihmisiä auttavien sovellusten kehittämiseen.
– Kaikkea teknologiaa voidaan käyttää oikein tai väärin. Tämä on valitettavaa, toivon että näin ei olisi.
Aalto-yliopiston dekaanin Jyri Hämäläisen mukaan yliopistolla on jopa velvollisuus suojella Kiinasta tulleita työntekijöitään.
– Kiinassa on uusi laki, joka velvoittaa kiinalaisia tutkijoita ja muita ihmisiä tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa kaikissa tilanteissa.
”Kaikkea teknologiaa voidaan käyttää oikein tai väärin”
Tästä syystä Aallossa huolehditaan, että kiinalaiset tutkijat eivät joudu tekemisiin sellaisten salaisten materiaalien kanssa, jotka saattaisivat kiinnostaa Kiinassa valtiollisia toimijoita.
Aalto-yliopiston dekaanin Jyrki Hämäläisen mielestä Kiinan liittyviä riskejä on vaikeaa välttää kokonaan ilman tarkempaa ohjeistusta Opetusministeriöltä.
Laki vaati vientilupaa vain kaksikäyttötuotteille, eli tuotteille tai ohjelmistoille, joita voi käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin.
Ulkoministeriön vientivalvonta osaston päällikkö Teemu Sepponen kannustaa harkitsemaan yhteistyötä myös eettiseltä kannalta.
– Mitä enemmän on eettisesti arveluttavia yhteistyökysymyksiä, niin myös lainsäädäntöä voidaan joutua tiukentamaan, hän sanoo.
Silloin kasvava byrokratia haittaisi sekä yrityksiä että yliopistoja ja tutkimuslaitoksia itseään.
Tarkennettu Aalto-yliopiston professorin nimen julkaisematta jättämiseen liittyvää perustelua 31.1. klo 8.55.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 1.2.2022 klo 23 saakka.