Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Riihimäellä pääsee hattujahtiin – Metsästysmuseon kokoelmien kätköistä löytyi näyttelyyn hattu jos toinenkin

Huoltotauon jälkeen avautunut Suomen Metsästysmuseo Riihimäellä esittelee metsästäjien hattumuotia vuosikymmenten varrelta.

Punainen lakki näyttelyvitriinissä.
Näyttelyssä on esillä myös Suomen ensimmäinen punainen hirvilakki. Kuva: Harri Oksanen / Yle
  • Anne-Maria Niskanen

Onnenkaluja voi olla monenlaisia: yksi luottaa jäniksenkäpälään, toinen onnenlanttiin, kolmas hattuun. Muun muassa tämä käy ilmi Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä, missä on avautunut metsästäjien hattumuotia esittelevä näyttely.

Päähineet on koottu museon omista laajoista kokoelmista. Näyttelyssä on esillä muun muassa hienoja huopahattuja koristeineen, arkisia lakkeja sekä hirvenhiihtopipoja.

Näyttely kertoo, mitä hattu on merkinnyt kantajalleen, vaikka Suomessa ei olekaan tiukkaa hattumuotia metsästyksessä.

– Päinvastoin hattu on se, mikä ihmisellä nyt sattuu olemaan. Jollekin se voi olla hyvinkin yhdentekevä juttu – napataan naulakosta se, mikä käteen osuu. Jollakin toisella se voi olla just se tietty metsästyshattu, mikä pitää aina olla mukana, muuten se ei ole kunnon metsästystä. Meillä ei ole oikeastaan hirvenmetsästyksen ulkopuolella säädelty millainen hattu pitäisi metsästäjällä olla, tietää museon viestintäsuunnittelija Jouni Partanen.

Hattu on henkilökohtainen käyttöesine, jota ei ole tapana lainailla muille. Oli hattu, lätsä, lakki tai pipo, minkälainen tahansa, niin se antaa oman säväyksensä jahtiin lähdettäessä. Monille päähine voi olla myös taikauskon asia.

– Samaa hattua käytetään aina kun mennään metsälle. Tietysti lämpimämmillä keleillä pärjää ilman, mutta aikalailla sitä pidetään päässä.

Suomen Metsästysmuseo esittelee metsästäjien hattumuotia - Mukana Suomen ensimmäinen punainen metsästyspäähine

Hattu jahtiin – metsästäjien päähineitä Suomen Metsästysmuseossa -näyttely on esillä Suomen Metsästysmuseossa vappuaattoon asti.