TALLINNA Pääministeri Kaja Kallaksen suosio on laskenut jyrkästi vain muutamassa kuukaudessa. Vielä lokakuussa hänen kannatuksensa oli nykyiseen kymmeneen prosenttiin verrattuna kaksinkertainen.
Tammikuisessa mielipidetiedustelussa Kallaksen edellä oli peräti kolme puoluejohtajaa: keskustan Jüri Ratas, konservatiivisen kansanpuolueen Ekren Martin Helme sekä parlamentin ulkopuolisen Eesti 200 -puolueen Kristina Kallas. Kallakset eivät ole keskenään sukua.
Kallakselle ovat kääntäneet selkänsä muun muassa naiset ja jopa oman puolueensa kannattajat.
Venäjänkielisten äänestäjien keskuudessa hänen suosionsa on ollut marginaalista kaiken aikaa.
– Kuka? Kaja Kallas? En ole ikinä kuullutkaan, ilmoittaa viroa venäläisellä korostuksella puhuva nuori nainen bussipysäkillä Tallinnan Kristiinen kaupunginosassa.
Hän ei halua jatkaa keskustelua eikä suostu kuvattavaksi.
– En pidä politiikasta.
Kallaksen hallitus vannoi virkavalansa vuosi sitten. Kallaksen suosion lasku osuu yhteen sähkön ja kaasun hinnan rajun nousun kanssa joulu-tammikuussa.
Pääministeriä on arvosteltu muun muassa hidastelusta ja kehnosta viestinnästä energian hintakriisin keskellä.
Odotukset olivat korkealla
Riippumattomassa Praxis-ajatushautomossa työskentelevä Marleen Allemann, 27, arvelee Kallaksella olevan yksi ratkaiseva puute: hän on liian fiksu omaksi parhaakseen.
Kallas on koulutukseltaan oikeusoppinut ja työskennellyt pitkään asianajajana. Allemannin mukaan siitä johtuu Kallaksen asiantuntijamainen tapa ajatella ja viestiä.
– Hän on liian älykäs eikä lauo yksinkertaisia totuuksia, kuten virolaisessa politiikassa on tapana, Allemann toteaa.
Eesti Ekspress -viikkolehden toimittaja Greete Lehepuu, 28, on samaa mieltä: Kaja Kallas ei ole tyypillinen virolainen poliitikko.
– Hän tarkoittaa sitä, minkä sanoo.
Lehepuun mielestä Kaja Kallakselle on kuluneen vuoden aikana langennut ennen kaikkea kriisijohtajan rooli. Hän kertoo pettyneensä nykyhallitukseen ainakin aluksi.
– Odotukseni olivat korkealla muun muassa koronaepidemian hoitamisen suhteen. Mutta mikään ei muuttunutkaan, Lehepuu sanoo.
Hän nostaa esiin varsinkin viime lokakuun kuntavaalit. Niitä edeltänyt koronatilanne suorastaan huusi rajoituksia, mutta Kallaksen johtama hallitus ei uskaltanut tehdä päätöksiä.
Sen sijaan tämän hetken turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Kallas on pärjännyt Lehepuun mukaan hyvin.
Kallaksen epäonnistuminen tekisi hallaa tasa-arvolle
Viron ensimmäisen naispresidentin Kersti Kaljulaidin rinnalla Kaja Kallas on aurannut latua muille naispoliitikoille. Mikäli Kallaksen henkilökohtainen suosio pysyy matalana tai hallitus hajoaa, siitä voi Marleen Allemannin mukaan kehkeytyä lyömäase koko tasa-arvoa kohtaan.
– Totta kai toivoisin, ettei näin käy. Mutta ainakin jotkut saavat tilaisuuden julistaa, että saihan se nainen pääministerinä tilaisuuden eikä pärjännyt, Allemann toteaa.
Greete Lehepuun mukaan Kaja Kallas on joutunut hallituksen johdossa niin seksistisen kielenkäytön kohteeksi, että se on poikkeuksellista jopa virolaisittain.
Hänen mainitsee esimerkkinä Ekren kansanedustajan Kalle Grünthalin. Tämä laukoi viime huhtikuussa hallituksen kyselytunnilla pääministerille: "Mistä sä, kukkanen, tänne tupsahdit?"
– Seksismin pesiytyminen parlamentin istuntosaliin on surullista, Lehepuu sanoo.
– Toivottavasti Kaja Kallaksen mahdolliset epäonnistumiset johtuvat hänen sukupuolestaan kuitenkin vain niiden päissä, jotka ovat muutenkin sitä mieltä, että naisten paikka ei ole politiikassa, hän jatkaa.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin klo 23:een saakka.
Lue lisää:
Financial Times: Viron pääministeri Kaja Kallas haluaa Yhdysvaltojen sotilaita Baltiaan