Valo on nopea, valokuitu on paras. Etenkin haja-asutusalueille kuituverkkoja on myyty vuosia ylivertaisen nopeana.
Todellisuus iskee, kun hankit nettiyhteyttä kotiin.
Valokuitu on vedetty sähkökaapille asti tontille, mutta Elisa tarjoaa Tampereen lähiympäristön asiakkaalle 5G-mobiilinettiä. Valokuidun saaminen edellyttäisi lisäselvityksiä, eikä sitä tarjota automaattisesti. Kiinteä yhteys olisi Elisan markkinoinnin mukaan myös hitaampi ja kalliimpi asiakkaalle.
Yhä useampi valitsee valokuidun sijaan 5G-mobiilinetin juuri tästä syystä. Samanlaisia kokemuksia on uusilla alueilla. Läheskään kaikki asiakkaat eivät ota valokuitua, vaikka siihen olisi mahdollisuus.
Tämä varmistuu Ylen kyselyssä suurimmille operaattoreille ja Kuntaliitolle. Mobiilinetin kasvu on ollut nopeaa ja se herättää kysymyksiä, mitä valokuituprojekteille tapahtuu jatkossa. Moni niistä on riippuvainen juuri asiakkaiden kiinnostuksesta.
Toisaalta langattomat 4G- ja 5G-yhteydetkin rakentuvat valokuituverkkojen varaan, sillä pääasiassa tukiasemat ja mastot ovat kiinni valokuituverkossa.
Noussut suosituimmaksi
Elisan liiketoimintajohtaja Juha Laukkanen sanoo, että 5G on tällä hetkellä selkeästi suosituin tuote. Se on nyt monen kodin kiinteä ja ensisijainen nettiyhteys. Laukkasen mukaan hinta näyttelee valinnassa isoa osaa. Kiinteä valokuituyhteys voi myös jäädä hyödyntämättä.
– Yksittäisissä tapauksissa verkon dokumentaatiossa voi olla virhe, jolloin fyysisesti saatavilla oleva kuitu ei ole dokumentoitunut oikein järjestelmiin ja tästä syystä myynti ei ole mahdollinen.
Teleoperaattori Elisa kertoi kasvattaneensa viime vuonna sekä myyntiä että tulosta. Tuloksen kasvu syntyi kasvavassa määrin 5G-palveluista. Elisan mukaan jo lähes 90 prosenttia sen myymistä puhelimista on 5G-laitteita, mutta valtaosa asiakkaista on vielä yhä muissa kuin 5G-liittymissä.
Myös DNA:lla 5G-yhteyksien suosio on lisääntynyt valtavasti. Yritys on tuonut markkinoille ulkoseinään rakennetun kiinteän 5G-yhteyden ja sen omistava asiakas käytti viime vuonna 12 prosenttia enemmän dataa kuin vuonna 2020.
Etätyö vaatii nopeaa verkkoa
Suomalaisten datamäärän kasvuun ja sitä kautta nopeampien yhteyksien tarvitsemiseen on kolme selkeää syytä. Yhä useampi on koronapandemian takia etätöissä, television katselu on siirtynyt netin suoratoistopalveluihin ja nettipelaamisen suosio on kasvanut.
Telian verkoista vastaava johtaja Sami Siiki sanoo, että heillä 5G:n piirissä on jo kaksi kolmesta suomalaisesta.
– 5G nousee teknologiana valokuidun rinnalle, kun kotiyhteys rakennetaan 5G-tukiasemasta kohdennettuun pisteeseen kotona. Näköpiirissä on että 5G leviää myös haja-asutusalueille nopeasti. Siitä tulee monelle varteenotettava vaihtoehto työlään ja pitkään kestävän kuiturakentamisen rinnalle.
Molemmissa etunsa
Operaattorien markkinointipuheet ovatkin muuttuneet nopeasti. Kun valokuitu oli ennen huippunopea, nyt siitä puhutaan avoimesti kalliimpana tai työläämpänä.
Monella paikkakunnalla mainostetaan ensin maahan kaivettavaa huippunopeaa valokuitua – ja vähän myöhemmin sama yhtiö markkinoi langatonta 5G-yhteyttä.
Mobiilinetissäkin on ongelmia, josta mielellään vaietaan. Se ei kuulu joka puolella taloa välttämättä yhtä hyvin ja parhaat nopeudet saattavat vaatia erillisen ulkoantennin asennuksen. Tämä nostaa kuluja.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin viestintämarkkina-asiantuntija Joonas Sotaniemi sanoo, että vähintään 100-megabittiin yltävä kiinteä laajakaista toteutetaan yleisimmin valokuidun tai kaapelimodeemiyhteyden avulla.
– Kiinteän laajakaistan etuna on toimintavarmuus: sää, maastoesteet tai verkon ruuhkautuminen eivät juuri vaikuta netin toimivuuteen.
Mobiililaajakaistan etuna on Sotaniemen mukaan taas liikuteltavuus, mutta se voi myös ruuhkautua.
– Jos yhteyttä ei ole viipaloitu yksinomaan tietylle käyttäjälle, niin verkko voi ruuhkautua ja käyttö hidastua riippuen samanaikaisten käyttäjien lukumäärästä.
Miksi operaattorit eivät enää hehkuta valokuitua?
DNA:n mukaan Suomi on iso maa, mutta väestötiheys on pientä. Kuidun rakentaminen kaupallisesti tai verorahoin joka kolkkaan ei ole yrityksen mukaan järkevää eikä mahdollista.
– On pientaloja, jolla ei nopeaa kiinteää kuituyhteyttä ole saatavilla tai jotka eivät ole halunnut investoida kuituun, koska se koetaan kalliiksi, pihaa ei haluta kaivaa taikka kuidun asentamista ei haluta odottaa kuukausitolkulla tai jopa yli vuoden, DNA:n asiantuntijat vastaavat Ylen kyselyyn sähköpostise.
Tämä tulee ilmi myös Traficomin kyselyssä.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin keväällä 2020 toteuttamassa kuluttajatutkimuksessa tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olisivat valmiita maksamaan saadakseen käyttöönsä valokuituliittymän. Traficom on arvioinut valokuituliittymän hinnaksi keskimäärin 1 500–2 000 euroa. Vain 9 prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan liittymästä tämän keskimääräisen hinnan. Suuren enemmistön mielestä hinnan pitäisi olla alle 1 000 euroa.
Tämä näkyy myös operaattorien vastauksissa. Niiden mukaan valokuitua kyllä laitetaan, jos maksavia asiakkaita löytyy.
Valokuitu ei Elisan Juha Laukkasen mukaan missään nimessä vanhene ja myös Elisa panostaa edelleen valokuituyhteyksien rakentamiseen. Nyt painopiste on tiheämmin asutut alueet.
– Valokuituverkkoa rakennetaan alueille, jossa on riittävä määrä halukkaita valokuituyhteyden ottajia. Valokuidun edeltäjän eli kuparitekniikalla toteutettu verkko ei sen sijaan vastaa enää täysin tämän päivän asiakastarpeita.
Telian mukaan valokuidun rakentaminen ei ole hidastumassa tai pysähtymässä etenkään kaupunkialueilla. Haja-asutusalueilla ongelma on suurempi.
Kysymysmerkki, paljonko kunnilta palanut rahaa
Suomen valokuituinvestoinnit ovat olleet viime vuodet runsaat 170 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuntaliitossa ei ole tietoa, paljonko julkista rahaa on käytetty valokuituun ja paljonko kuitua rakennetaan turhaan, jos sille ei ole asiakkaita.
Kuntaliiton johtaja Tommi Karttaavi sanoo, että investointi valokuituun voi jäädä käyttämättä esimerkiksi, jos kunnan tukema valokuituosuuskunta ei ole kannattava ja lopettaa toimintansa.
– Keskustelua tulisi käydä myös siitä, missä määrin verkkojen rakentaminen on kuntien tehtävä.
Karttaavin mukaan 5G vie potentiaalisia asiakkaita valokuitua tarjoavilta toimijoilta etenkin harvaan asutuilla alueilla.
Kuntaliitossa arvostellaan myös tuoretta laajakaistatukilakia, joka edellyttää kuntien mukaan tuloa rahoitukseen.
– Näemme Kuntaliitossa, että tämä käytännössä estää hankkeiden toteutumisen monilla harvaanasutuilla alueilla, joissa tarve olisi suurin.
Traficomin viestintämarkkina-asiantuntija Joonas Sotaniemi sanoo, että Traficom kannattaa valokuiturakentamisen tukemista valtiontuella, mutta vain niissä tapauksissa, joissa valokuitua ei rakenneta kyseisille alueille markkinaehtoisesti.
Hän muistuttaa myös, että valokuitua tarvitaan myös mobiiliverkkojen toimivuuden varmistamiseen.
Onko sinulla kokemusta internetliittymän hankinnasta? Keskustele aiheesta 9. helmikuuta klo 23:een asti.
Täsmennys 10.2. kello 9.27: Tarkennettu juttuun, että kaikki 4G ja 5G -tukiasemat ja mastot eivät ole kiinni valokuituverkossa, mutta pääosa niistä on.