Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Hunttareita ja träppäreitä: Suomen Metsästysmuseon tietokirjassa pääsee tutustumaan amerikansuomalaisten metsästysperinteeseen

Amerikansuomalaisten metsästysperinteestä ei ole aiemmin julkaistu tietokirjaa, vaikka monelle siirtolaiselle metsästys ja muu eränkäynti oli tapa viettää vapaa-aikaa sekä hankkia ruokaa ja lisätuloja.

Mustavalkoisessa kuvassa kaksi miestä istuu maassa ja esittelee turkiksia.
Robert ja James "Jim" Sten esittelevät pyytämiään turkiksia Michiganissa. Kuva: Suomen Metsästysmuseon kuva-arkisto
  • Anne-Maria Niskanen

Hunttareita ja träppäreitä – amerikansuomalaisia metsästäjiä suuren lännen mailla. Tietokirja on vihdoin nähnyt päivänvalon, vaikka idea siihen syntyi jo kymmenen vuotta sitten, kun Suomen Metsästysmuseon silloinen museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto teki reissun Yhdysvaltoihin Michiganiin, Wisconsiniin ja Minnesotaan.

– Koivisto vietti aikaa Yhdysvalloissa ja teki samalla metsästysperinteen keräyskierroksia. Hän oli hyvin innostunut keräämistään tarinoista ja kuvista. Meillä oli Koiviston keräämään aineistoon liittyen myös Lännen hunttarit -niminen näyttely jo vuonna 2012, kertoo Suomen Metsästysmuseon viestintäsuunnittelija Jouni Partanen.

Suomesta Pohjois-Amerikkaan 1800–1900-lukujen vaihteessa lähteneet yli 300 000 ihmistä asettuivat Yhdysvaltojen pohjoisosiin ja Kanadaan työskentelemään muun muassa metsätöissä, kaivoksissa ja maanviljelijöinä.

– Suomalaissiirtolaiset tekivät usein raskasta työtä ja olivat hyvin köyhiä, joten metsästämällä he saivat lisäravintoa, mutta myös lisätuloja muun muassa turkiksista, kertoo Partanen.

Tietokirja amerikansuomalaisten metsästysperinteestä

Asiantuntija-artikkeleista koostuvassa kirjassa luodaan ensin yleiskatsaus suomalaisten amerikansiirtolaisuuteen. Keskeisessä osassa on kuitenkin suomalaissiirtolaisten metsästyskulttuurin muodot ja käytännöt.

Jouni Partanen kertoo, että suomalaisissa ja amerikkalaisissa metsästystavoissa ja -kultturissa on eroja, mutta myös samankaltaisuuksia.

– Amerikassa ei ole ollut, eikä taida olla vieläkään metsästysseurakulttuuria. Sen sijaan metsästys on koko kansan harrastus kuten Suomessakin, ei siis eliitin harrastus kuten joissakin maissa.

– Myös erämaan vapaudessa on jotain samaa kuin Suomen jokamiehenoikeuksissa, pohtii Partanen.

Kaksi miestä istuu puupölkkyjen päällä mustavalkoisessa kuvassa.
Ray ja Eino Wiitala homestead-kämpällä, jonka rakensi heidän setänsä Eino Wiitala vuonna 1932. Kuva: Suomen Metsästysmuseon kuva-arkisto

Museon arkistosta vastaava amanuenssi Pekka Allonen kertoo tietokirjassa tunnetun metsästäjän Jaakko Ojanperän Yhdysvaltain vuosista. Ojanperä muutti 1960-luvulla Yhdysvaltoihin työn ja monipuolisten metsästysmahdollisuuksien perässä.

Kirjassa tarkastellaan myös Yhdysvaltojen erämaiden ja eränkäynnin vaikutuksia suomalaiseen eräkirjallisuuteen. Samalla luodaan katsaus Yhdysvalloista Suomeen tuotuihin siirtolaislajeihin, valkohäntäpeurasta piisamiin ja kanadanmajavaan.

Tietokirjan kirjoittajina ovat Suomen Metsästysmuseon asiantuntijat sekä alan erikoisosaajat museon ulkopuolelta.