Minkkien ja supikoirien säännöllisellä pyytämisellä on onnistuttu edistämään lintujen pesimistä saaristossa.
Suomen luontoon levinneet minkki ja supikoira ovat vieraslajeja, jotka aiheuttavat maassa pesiville linnuille haittaa. Etenkin saaristossa vieraspedot voivat tappaa lintuja ja syödä munia.
Vuosikymmen sitten lajien havaittiin aiheuttavan niin paljon haittaa Hangon Tvärminnen alueella pesiville haahkoille, että tutkijat päättivät aloittaa vieraspetojen poistamisen. Haahkantutkimusalueella, joka on noin 15 neliökilometrin kokoinen, on 38 saarta. Niistä 24 on valittu yksityiskohtaisen haahkojen tutkimuksen kohdesaariksi.
Nyt minkkejä ja supikoiria on poistettu tehokkaasti Tvärminnen saaristosta jo kymmenen vuoden ajan ja haahkojen pesintä sujuu nyt paremmin.
Koirat ja loukut apuna pyynnissä
Luonnon- ja riistahoitosäätiön toimitusjohtaja Kim Jaatinen myöntää, että aluksi petojen torjunta sujui kehnosti. Hangosta löytyi kuitenkin osaavia metsästäjiä, jotka ovat opettaneet myös Jaatisen pyydystämään lintujen pesintää haittaavia vieraslajeja.
– Päätyökalu ovat koirapartiot. Erityiskoulutetut koirat koluavat läpi tutkimussaaret. Jos saaressa on vieraspetoja, koirat löytävät niiden jäljet ja paikantavat ne meille.
Minkki tai supikoira lopetetaan koloonsa tai ajetaan kolosta pois ja ammutaan. Vieraspetojen torjuntaa tehdään sekä keväisin ja että syksyisin, mutta tärkein aika torjua vieraspetoja on keväällä, ennen lintujen pesintää.
Toinen tapa torjua minkkejä on loukutus. Kelirikkoaikaan saaristoalueella ei pysty liikkumaan kovin hyvin, ja silloin hetitappavat loukut toimivat minkkien pyydystämisessä.
– Loukut myös pyytävät juuri haahkojen pesimisajan alussa vieraspetovapaalle alueelle tulevat minkit, Kim Jaatinen kertoo.
Minkit ovat levinneet Suomen luontoon 1920-luvulla alkaneen tarhakasvatuksen karkulaisina. Supikoirat taas saapuivat itärajan takaa ja viime vuosikymmeninä levinneet laajalti myös pohjoiseen Suomeen.
Viisaat haahkanaaraat välttelevät vaaraa
Hiljattain Oecologia-lehdessä julkaistussa artikkelissa Tvärminnen haahkatutkijat osoittavat, että vieraspetojen torjunnalla on positiivinen vaikutus haahkanaaraiden hengissä selviämiseen ja pesimismenestykseen.
– Kuulostaa itsestään selvältä, mutta se osoittaa, että torjuntamme on ollut riittävällä tasolla. Olemme vaikuttaneet paikalliseen vieraspetokantaan, Jaatinen sanoo.
Hänen mukaan pedot pyritään poistamaan kokonaan joka kevät ja kuolleita haahkanaaraita on löydetty enää hyvin vähän. Pesimistulos on parantunut ja poikasia kuoriutuu.
– Mielenkiintoisin tulos on se, että mitä enemmän vieraspetoja poistetaan, sitä todennäköisemmin pitkäikäisiä haahkoja palaa pesimään alueelle. Haahkat voivat päättää jättää pesimättä ja tekevät juuri niin, jos pesintä on vaarallista.
Tvärminnessä tämä tapahtui useita vuosia peräkkäin, jolloin monet naaraat eivät tuottaneet lainkaan poikasia. Ennen vieraspetojen torjuntaa minkin tai supikoiran tappama haahka oli yleinen näky.
Tutkijat havaitsivat, että jopa viisi vuotta pesimättä olleita haahkoja palasi pesimäpaikoilleen, kun vieraspetoja alettiin poistaa.
– Jotenkin ne osaavat mitata riskiä tulla vieraspedon tappamaksi. Silloin, jos riski on korkea, pesintä kannattaa jättää väliin.
Haahkat munivat noin joka toinen päivä munan pesäänsä, ja alkavat hautoa vasta viimeisten munien pyöräyttämisen yhteydessä. Jaatinen spekuloi, että jos peto vie ensimmäisen munan, niin haahkanaaras saattaa päätellä pesimisalueen olevan vaarallinen.
Linnut saattavat myös konkreettisesti törmätä saarissa liikkuviin minkkeihin ja supikoiriin, jolloin peto paljastuu.
Metsästäjillä taitoa
Luonnonhoitotyötä ei usein yhdistetä metsästäjiin, mutta Kim Jaatisen mielestä vieraspetojen poistamisessa he tekevät vaikuttavaa työtä.
– Metsästyksellisin keinoin me tätä hommaa tehdään ja metsästäjät ovat ne, joilla on työkalut ja osaaminen, Jaatinen sanoo.
Supikoirien ja minkkien saalistus on lisänä sille, mitä kotoiset lajimme kuten kettu pyydystävät luonnosta. Myös merikotka on haahkalle luonnollinen peto.
Merikotkat olivat kadota ympäristömyrkkyjen takia vuosikymmeniä sitten, mutta nyt kanta on vahvistunut voimakkaasti. Merikotkan paluu onkin vaikuttanut saariston lintukantoihin.
– Jos samaan aikaan meillä on vahva minkki- ja supikoirakanta eli kaksi lajia, jotka eivät kuulu tänne, niin tilanne voi olla tosi huono, Kim Jaatinen sanoo.
Toiminnan on jatkuttava vuosia
Vieraspedot pitää poistaa joka vuosi kokonaan niiden torjunta-alueilta eli niin sanotuilta hoitoalueilta. Saaristossa tämä onnistuu ehkä helpommin kuin sisämaassa. Valtion omistamilla saaristoalueilla vieraspetojen torjuntaa johtaa Metsähallituksen Luontopalvelut.
– On ilahduttavaa nähdä, miten Luontopalvelut kantaa valtiollista luonnonhoitovastuuta ja torjuu vieraspetoja, Kim Jaatinen kiittää.
Itärajan takaa Suomeen levinnyt supikoira on tehokas lisääntyjä. Saaristoon päästessään se on armoton peto, vaikka tulee toimeen myös kasviksilla.
– Jos supikoira tekee pennut saareen, niin lähisaarista on turha etsiä maassa pesivien lintujen pesiä, sillä supikoira tyhjentää ne tehokkaasti.
Kim Jaatisen mukaan vieraspetojen poistamista pitää tehdä jatkuvasti, jotta tilanne ei ryöstäytyisi käsistä. Toiminta ei ole kovin kallista ja tekijöitä on toistaiseksi löytynyt, mutta jatkuvuutta tarvitaan.
Monin paikoin saaristossa keväät ovat hiljaisempia, kun esimerkiksi lokit, tiirat ja haahkat tai haahkayhdyskunnat ovat vähentyneet. Luonnon- ja riistanhoitosäätiö on tässä tehnyt Riistakeskuksen kanssa yhteistyötä pilottihankkeena viimeiset kaksi vuotta.
Hankkeen aikana on havaittu toiminnan tehokkuus saaristossa. Sen avulla on voitu luoda linnuston palautumiselle hyvät edellytykset. Minkkien ja supikoirien poistaminen vaikuttaa positiivisesti kaikkien maassapesivien lintulajien elämään.
– Puhutaan miltei kaikista saaristolinnuista. Ruokit, lokit, kahlaajat ja sorsalinnut – kyllä ne kaikki saattavat hyötyä tästä, Kim Jaatinen arvioi.
Lue myös:
Vesilintujen pesät lautoille turvaan minkeiltä ja supikoirilta