MOSKOVA Samaan aikaan kun presidentti Vladimir Putin vaikenee yhä Venäjän seuraavista siirroista, kannattaa katse kohdistaa Kremliä myötäilevään mediaan.
Venäjän valtion kontrolloimista tv-uutisista voi päätellä, mihin suuntaan maan johto haluaa kääntää kansan päät. Hyväksi mittariksi käy Kremlin pääpropagandistina tunnettu Dmitri Kiseljov, joka on päätynyt myös lännen pakotelistoille.
Kiseljov vetää Venäjän katsotuimman tv-kanavan, Rossija-1:n, viikon pääuutislähetystä. Viimeksi hän kaivoi ohjelmassaan esille vanhoja kommentteja perustellakseen lännen aggressiivisuutta.
Yhtenä todisteena länsimaiden kataluudesta toimii Yhdysvaltain ex-ulkoministerin kasvoilla käväissyt hymy.
Viime sunnuntain lähetyksessä näytettiin reilun kymmenen vuoden takainen videotallenne, jossa Hillary Clinton katsoo ruudulta, kuinka väkijoukko lynkkaa Libyan diktaattori Muammar Gaddafia.
Kiseljovin mielestä Clinton "hohotti" ja "vitsaili nauraen" samalla, kun Gaddafi teki kuolemaa naama veressä.
Venäjä ei tukenut sotilasliitto Naton ilmaiskuja, jotka johtivat Gaddafin kaatumiseen, ja Kreml syyttää edelleen Yhdysvaltain johtamaa liittoumaa Libyan valtion romuttamisesta. Putinin on myös arveltu pitävän itsevaltaisen Gaddafin kohtaloa omana kauhukuvanaan.
Kremlin äänitorvi läksytti lähetyksessään myös eurooppalaisia kumppaneita.
Eurooppa on Venäjän propagandassa heikko ja täysin Yhdysvaltain armoilla, jopa siinä määrin, ettei sen asioista kannata neuvotella muiden kuin presidentti Joe Bidenin kanssa.
Tästäkin huolimatta Kiseljov antoi ymmärtää, että Saksan entinen puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer uhkasi Venäjää aiemmin ydinaseilla. Väite on erikoinen jo siitäkin syytä, ettei Saksalla itsellään edes ole ydinaseita.
Euroopan pahoja aikeita Kiseljov alleviivasi myös muistuttamalla, että EU:n ulkopoliittinen edustaja Joseph Borrell on kutsunut Venäjää "vanhaksi viholliseksi". Siksi Kiseljov arveleekin, että Venäjä voi pian joutua turvautumaan itsesuojeluvaistoonsa.
Propagandakoneisto on rummuttanut Venäjällä jo vuosikaudet lännen vaaroja.
Ensinnäkin kyse on "Gayroopasta” eli Euroopasta, jossa venäläismedian mielestä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä hyysätään liiaksi. Siihen puuttuu myös Kiseljov nostaessaan esiin Puolassa syntyneen vasikan, jolla on Freemartin-oireyhtymä eli sen munasarjat eivät pysty tuottamaan munasoluja.
– Nyt siellä ei ole vain transsukupuolisia ihmisiä vaan myös lehmiä, Kiseljov kummastelee ohjelmassaan.
Parhaillaan Venäjän parlamentissa keskustellaan maan kulttuuriministeriön laatimasta ehdotuksesta, jossa muun muassa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toiminta julistettaisiin uhaksi Venäjän perinteisille arvoille.
Vieläkin ilmeisempi vaara on länsimaiden väitetysti masinoimat levottomuudet niin Venäjän rajojen sisällä kuin niiden ulkopuolellakin. Kremlissä niitä kutsutaan värivallankumouksiksi, joiden joukkoon se laskee myös Arabikeväästä alkaneen Libyan sisällissodan sekä ennen kaikkea Ukrainan vallankumoukset.
Propagandan kärki osoittaakin nyt Ukrainaan.
Venäläisten disinformaatiota ruotivan EU:n East Stratcom -työryhmän mukaan tämänhetkisiä pääviestejä on kaksi: Länsi yrittää Ukrainan avulla horjuttaa Venäjää ja valmistelee siellä venäläisvastaisia provokaatioita.
Nämä viestit tulevat esille myös sunnuntain uutislähetyksessä, jossa Kiseljov väittää ukrainalaisten olevan valmiit valloittamaan Itä-Ukrainan, Krimin ja osia Etelä-Venäjästä.
Myös väitteet fasistien hallitsemasta Ukrainasta ovat taas voimistuneet venäläismediassa. Kiseljovin ohjelmassa valtapuolue Yhtenäisen Venäjän kansanedustaja Vladimir Vasiljev kehottaa Venäjää toimittamaan sotilaallista apua Itä-Ukrainan kapinallisille, sillä lännen toiminta Ukrainassa muistuttaa fasismin paluuta.
Alkuaan venäläismedia ryhtyi piirtämään kuvaa radikaalin kansallismielisyyden ja fasismin noususta kahdeksan vuotta sitten, kun Ukrainan vallankumous ja Itä-Ukrainan konflikti puhkesivat.
Yhä kiivaampi viholliskuvan rakentaminen alkaakin muistuttaa jo sotaa edeltävää propagandaa. Kreml voi käyttää sitä hyväkseen oikeuttaakseen mahdolliset sotatoimensa Ukrainassa ja aseellisen apunsa Itä-Ukrainan kapinallisalueille.
Jännitteiden kasvaessa myös länsimedia sortuu ylilyönteihin.
Ero Venäjän propagandaan on kuitenkin ratkaiseva, sillä demokraattisissa yhteiskunnissa mediakenttä on moniääninen ja viestimet saavat toimia itsenäisesti.
Lännessä riippumaton media korjaa enemmin tai myöhemmin virheelliset tietonsa.
Lisäksi poliittinen kilpailu ja tutkiva journalismi jarruttavat hallintoa levittämistä suoranaisia valheita, sillä kiinnijäämisen riski ja siitä kumpuavat seuraukset ovat todelliset.
Venäjällä taas käytännössä koko televisio ja myös suuri osa muista viestimistä ovat Kremlin ohjauksessa. Niiden tehtävänä ei ole vahtia vallanpitäjiä vaan ajaa ennen kaikkea presidentin ja hänen lähipiirinsä pyrkimyksiä.
Vastineeksi Putin palkitsee propagandistejaan kunniamerkein. Sellaisen on saanut myös Dmitri Kiseljov.
Lue lisää: