Suomessa on avautumassa useita uusia lentoreittejä jo vuosia ennen kuin sähkölentokoneet tulevat kaupalliseen liikenteeseen. Lennot alkavat uusiutuvaa lentopolttoainetta käyttävillä matkustajakoneilla, mutta vaihtuvat myöhemmin sähkökoneisiin.
– Kun enontekiöläinen lähtee Rovaniemelle, matkaan menee autolla vähintään neljä tuntia, lentäen puoli tuntia, sanoo Enontekiön lentoaseman toimitusjohtaja Marko Halla.
Edellisen kerran Lapin sisällä on voinut matkustaa lentäen 1990-luvulla, ellei Helsingin, Ivalon ja Kittilän välisiä kolmiolentoja lasketa. Sähkölentokoneiden tulo mullistaa matkustamisen, sillä lentäminen tulee kannattavaksi pienemmillä matkustajamäärillä. Enontekiöllä se merkitsisi ympärivuotisen lentoliikenteen alkamista.
– Lapin poikittaisreittiliikenne on suunniteltu niin, että se on mahdollista operoida sähkölentokoneilla. Enontekiön sijainti on keskeinen, täältä pisin lentoetäisyys on noin 300 kilometriä, ja siihen sähkölentokoneen kantama riittää hyvin, sanoo Halla.
Ensi syksynä on tarkoitus testata reittiä Rovaniemeltä Enontekiön kautta Tromssaan. Autolla matkaan kuluu lähes kahdeksan tuntia, lentäen välilaskuineen toista tuntia. Aluksi lennot tapahtuisivat 19-paikkaisella potkuriturbiinikoneella.
– Pohjois-Norjassa on paljon suomalaista työvoimaa, Tromssan yliopisto tekee yhteistyötä suomalaisten yliopistojen kanssa, joten opiskelijat, tutkijat ja professorit matkustavat. Ja tärkeä ryhmä ovat matkailijat, Rovaniemen ja Tromssan välillä on paljon matkailuliikennettä, laskee Halla tulevan reitin kannattavuutta.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus voi lisätä matkustustarvetta, kun erikoissairaanhoito keskittyy. Hallan mukaan koneeseen saadaan tarvittaessa kyytiin myös paaripotilas. Ivalosta pääsisi Rovaniemelle noin tunnissa.
Akkuteollisuuden laajentuminen avaa uusia reittejä Merenkurkun yli
Euroopan akkuteollisuutta on keskittymässä Merenkurkun alueelle, ja tällä hetkellä Kokkolasta ja Vaasasta lennetään jo viikoittain taksilentoja Uumajaan ja Skellefteåån.
– Tarve säännöllisille lentoyhteyksille on nopeasti lisääntynyt, ja esimerkiksi suunnitteilla olevat yhteiset alan teollisuuden koulutuspaketit lisäävät matkustustarvetta, sanoo Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström.
Suomen ja Ruotsin yhteinen Fair-hanke selvittää sähkölentämisen kannattavuutta. Ensimmäisenä on alkamassa reittiliikenne Kokkolan ja Skellefteån välillä.
– Reittiliikenne voisi alkaa kesällä tai viimeistään syksyllä. Tavoitteena on lentää 8- tai 19-paikkaisella koneella niin, että käytetään uusiutuvaa lentopolttoainetta. Myöhemmin koneet vaihtuvat sähkölentokoneiksi, sanoo Kokkolan ja Pietarsaaren alueen kuntien omistaman lentoliikenteen kehitysyhtiön toimitusjohtaja Stig-Göran Forsman.
Forsmanin mukaan työvoimapula Pohjanlahden molemmin puolin lisää työvoiman liikkumistarvetta lähivuosina. Esimerkiksi Västerbottenin alueella on käynnissä suuria akkuteollisuuteen liittyviä rakennushankkeita, ja ne työllistävät myös suomalaisia.
Ruotsalaisten 19-paikkaisen sähkölentokoneen suunnittelu sai jättirahoituksen
Suunnitelmat sähkölentämisestä perustuvat ruotsalaisen startup-yritys Heart Aerospacen 19-paikkaiseen ES-19-koneeseen, jota vasta suunnitellaan. Yhtiön on tarkoitus saada tyyppihyväksyntä koneelle vuonna 2026, jolloin se voisi tulla kaupalliseen liikenteeseen.
Sähkölentäminen on herättänyt kiinnostuksen niin lentoyhtiöissä kuin sijoittajissakin. Ruotsalaisyhtiö keräsi viime vuonna tuotekehitykseen 35 miljoonaa dollaria Bill Gatesin ilmastorahaston Breakthrough Energy Venturesin johtamassa sijoituskierroksessa, johon osallistuivat muun muassa United Airlines Ventures ja Mesa Air Group.
Molemmat lentoyhtiöt sitoutuivat myös ostamaan yhteensä 200 ES-19-konetta.
ES-19-koneen päämarkkina-alue tulee olemaan Euroopan lisäksi Pohjois-Amerikassa, ja yhtiöllä tulee olemaan useampia kokoonpanolinjoja.
– Yhtiön kotipaikka tulee säilymään Göteborgissa, ja samoin koneiden kokoonpano. Mutta luonnollisesti Pohjois-Amerikkaan toimitettavat koneet tullaan kokoamaan lähempänä asiakkaita, pohtii Heart Aerospacen kaupallinen johtaja Simon Newitt.
Se merkitsee myös pohjoismaisille lentoyhtiölle tulevien koneiden toimitusten nopeutumista, kun jo alkuvaiheessa tuotantomäärät ovat suuria.
Lentoliikenteen päästöt vähenevät myös uusiutuvilla polttoaineilla
Enontekiöltä ja Merenkurkun alueelta suunniteltavia uusia reittejä on tarkoitus lentää aluksi uusiutuvia lentopolttoaineita käyttävillä polttomoottorikoneilla. Lennot suuntautuvat myös Ruotsiin ja Norjaan, ja Suomea lukuunottamatta muut Pohjoismaat ovat ilmoittaneet kotimaan lentojen muuttamisesta fossiilivapaiksi vuosikymmenen kuluessa.
Sähkölentäminen on vain yksi vaihtoehto tulevaisuuden lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä.
– Lentoyhtiöillä on paljon polttomoottorikalustoa, ja täytyy löytää ratkaisut, joilla koneita voidaan käyttää pitkään taloudellisesti ja samalla ympäristövastuumielessä, muistuttaa lentoasemayhtiö Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.
Lähivuosien ratkaisu ovat lentoliikenteen uusiutuvat polttoaineet, joiden käyttö tulee lisääntymään sitä mukaa, kun polttoaineiden tuotanto lisääntyy. Hansson muistuttaa, että nykyistä polttomoottorikalustoa voidaan konvertoida hyödyntämään myös vetyä ja vetypohjaisia sähköpolttoaineita.
Lentoasemilla tullaankin näkemään erilaisia polttoaineita käyttäviä koneita.
– Lentoliikenteessä käytetään pitkään nykyisiä polttomoottorikalustoja, jolloin hyödynnetään uusiutuvaa lentopolttoainetta. Sähkölentäminen on uusi vaihtoehto lyhyille kantamille, ja vetytalous pidemmille kantamille, jolloin lentoyhtiöt pystyvät tuottamaan tehokkaita kaukolentoreittejä, sanoo Henri Hansson.
Glasgow'n ilmastoneuvotteluissa EU asetti tavoitteeksi kansainvälisessä lentoliikenteessä hiilidioksidipäästöjen nettonollatavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Se edellyttää muun muassa uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön tuntuvaa lisäämistä.
Lue lisää:
Finavian Kimmo Mäki: Sähkölentokoneet tulevat reittiliikenteeseen jo tällä vuosikymmenellä