Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo, että Venäjä on jatkanut joukkojen siirtämistä Ukrainan läheisyyteen. Stoltenberg ilmaisi myös huolta Venäjän joukoista Valko-Venäjällä.
– Viime päivien aikana olemme nähneet merkittävän Venäjän armeijan joukkojen siirron Valko-Venäjällä. Tämä on suurin Venäjän joukkojen sijoitus sinne sitten kylmän sodan, Stoltenberg sanoi toimittajille Brysselissä.
Venäjällä on arvioitu olevan yli 100 000 sotilasta sijoitettuna lähelle Ukrainan pohjois- ja itärajaa. Tämä on herättänyt huolta, että Venäjä kaavailee hyökkäystä Ukrainaan.
Venäjän johto on kiistänyt, että se suunnittelisi hyökkäystä Ukrainaan. Samaan aikaan Venäjä on vaatinut Yhdysvaltoja ja Natoa lopettamaan sotilasliiton laajenemisen.
Modernia aseistusta harjoituksissa
Stoltenberg sanoi, että Venäjän joukkojen määrä Valko-Venäjällä nousee todennäköisesti 30 000 sotilaaseen ja spetsnaz-erikoisjoukkojen jäseneen.
Lisäksi maahan tulee hävittäjiä, mukaan lukien SU-25-hävittäjiä, lyhyen matkan ballistisia Iskander-ohjuksia ja S-400-ilmatorjuntajärjestelmiä.
– Puhumme laajasta skaalasta modernia sotilaallista kykyä. Ja tämä yhdistyy Venäjän vuosittaisiin ydinasejoukkojen harjoituksiin, joiden odotetaan tapahtuvan tässä kuussa, Stoltenberg sanoi.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu saapui torstaina Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin tarkastaakseen, miten valmistelut 10.–20. helmikuuta ajoitettuihin sotaharjoituksiin etenevät. Šoigu myös tapasi Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan.
Lukašenka sanoi, että Valko-Venäjä on valmis rakentamaan uusia taisteluharjoituskeskuksia Venäjän kanssa uusimpien aseiden testaamiseksi.
Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja on entistä riippuvaisempi Venäjän tuesta tukahdutettuaan viime vuonna väkivaltaisesti vilpillisistä presidentinvaaleista leimahtaneen protestiliikehdinnän.
Valko-Venäjä syyttää Ukrainaa droonista
Valko-Venäjä syyttää ukrainalaisen miehittämättömän lennokin, droonin, ylittäneen laittomasti Valko-Venäjän rajan 24. tammikuuta.
Valko-Venäjän ulkoministeriö kutsui Ukrainan Minskin-suurlähettilään kuultavaksi protestoidakseen tapausta. Valko-Venäjän mukaan drooni lähetettiin Ukrainasta tekemään laitonta tiedustelua Brestskin harjoituskentällä.
Ukraina kiistää syytökset droonista. Ulkoministeriön edustaja Oleg Nikolenko kutsui tapausta provokaatioksi ja kehotti Valko-Venäjää olemaan osallistumatta Venäjän harjoittamiin epävakauttaviin toimiin.
Venäjä arvosteli Yhdysvaltain joukkojen sijoituksia
Nato ei aio lähettää joukkojaan Ukrainaan, mutta se on alkanut vahvistaa läsnäoloaan jäsenmaissaan Virossa, Latviassa ja Puolassa. Se myös aikoo vahvistaa puolustustaan Mustanmeren jäsenvaltioissa Romaniassa ja Bulgariassa.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden päätti lähettää keskiviikkona 2 000 sotilasta Puolaan ja Saksaan ja siirtää 1 000 sotilasta Saksasta Romaniaan.
Torstaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin edustaja Dmitri Peskov kehotti Yhdysvaltoja lopettamaan jännitteiden lietsomisen Euroopassa ja sanoi, että uudet joukkojen sijoitukset heikentävät tilannetta.
Samaan aikaan diplomatia jatkuu. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on tavannut Ukrainassa presidentti Volodymyr Zelenskyin. Erdoğan on tarjoutunut välittäjäksi Venäjän ja Ukrainan neuvotteluihin.
Intellektuellit vetosivat sotaa vastaan
Joukko näkyviä venäläisen älymystön edustajia on vedonnut Venäjän johtoon sotaa vastaan.
– Me, vastuulliset Venäjän kansalaiset ja patriootit, vetoamme Venäjän poliittiseen johtoon, ja esitämme avoimen ja julkisen haasteen sotapuolueelle, joka on muodostunut vallanpitäjien keskuuteen, vetoomuksessa kirjoitetaan.
– Venäjä ei tarvitse sotaa Ukrainaa ja länttä vastaan. Meitä ei uhkaa kukaan eikä kukaan hyökkää meitä vastaan. Sellaisen sodan edistämiselle perustuva politiikka on moraalitonta, vastuutonta ja rikollista , eikä sitä voida tehdä Venäjän kansojen nimissä.
Kirjeeseen on osallistunut yli sata ihmisoikeusaktivistia, tieteilijää, kirjailijaa, journalistia ja poliitikkoa. Joukossa ovat muun muassa ihmisoikeusaktivistit Lev Ponomarjov ja Svetlana Gannuškina sekä kirjailija Viktor Šenderovitš.
Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 3 000 ihmistä, The Moscow Times kirjoittaa.
Lue lisää:
Näin Venäjä pyrkii hajottamaan, hämmentämään ja hallitsemaan – mihin Suomen on syytä varautua?