Potkukelkkojen suosio ei ole hiipunut, vaan päinvastoin: Seinäjoella Kouran kylässä Eslan tehtaalla kelkkoja tehdään taas ympäri vuoden.
Syynä on vienti, joka tuplaantui viime vuonna. Menossa on toinen vuosi, jolloin potkukelkkoja myydään enemmän ulkomaille kuin Suomeen. Kelkkoja menee erityisesti Pohjois-Amerikkaan.
– Nyt on palattu juurille: ympäri vuoden laitetaan kelkkaa läjään ja laitetaan maailmalle, sanoo toimitusjohtaja Mika Lahtinen.
Samalla vuotuinen valmistusmäärä on noussut 10 000:stä 15–16 000:een.
Luku jää silti yhä kauas huippuajoista, jolloin potkukelkkoja tehtiin Kouran tehtaalla 80 000 vuodessa (Maaseudun tulevaisuus). Kaikkiaan markkinajohtajan potkukelkkoja on suhahtanut hangille yli 1,5 miljoonaa sen jälkeen, kun Esla aloitti toimintansa vuonna 1928.
Sarjavalmistus alkoi vuonna 1933, sitä ennen kelkat olivat käsin tehtyjä yksittäiskappaleita.
Huonompia vuosiakin on välille mahtunut, mutta nyt menekkiä siivittää talvien paluu. toinen peräkkäinen kunnon talvi.
– Nyt on ollut hyvät talvet ja koronallakin lienee osansa: on panostettu ulkonaliikkumisvälineisiin ja omaan hyvinvointiin, sanoo Lahtinen.
Lue myös: Potkukelkkailu on monipuolista liikuntaa, kunhan muistaa vaihtaa potkujalkaa välillä
Värit vaihtelevat, mutta perinteiset porskuttavat
Nykyinen potkukelkka perustuu yhä samaan malliin, jolla Seinäjoella on aloitettu.
– Ulkonäkö on muuttunut vähän niin kuin Porsche 911: pitää lievästi muutella tai muuten tulee kapina. Sen pitää muistuttaa vanhaa, mutta olla modifioitu hyvällä maulla, sanoo Eslan toimitusjohtaja Mika Lahtinen.
Yrityksen 90-vuotisjuhlan kunniaksi lanseerattiin puvun väriä mukaileva musta kelkka. On puunvärisiä, pinkkejä ja turkooseja, ja kausivärejäkin löytyy, nyt ne ovat metallinhohtosininen ja -oranssi.
Mustilla ja puunvärisillä oli aluksi kova buumi, muttapunainen, lakattu ja sininen ovat yhä suosituimmat.
Potkukelkka pitää pintansa myös pyöreiden vuosien kunniaksi annettavana lahjana.
– Heinäkuussakin laitettiin kelkkoja siihen tarkoitukseen vaikkei lumesta ollut tietoakaan, sanoo Lahtinen.
Esla ei enää suinkaan elä pelkistä potkukelkoista, vaan liiketoiminnassa on useita tukijalkoja: yritys valmistaa omien tuotteiden lisäksi satoja erilaisia teräs- ja alumiiniosia yli sadalle muulle yritykselle.
Kotimaassa kilpailijan volyymi on Lahtisen mukaan selvästi pienempi: pari tuhatta kelkkaa vuodessa. Norjan ja Ruotsin yritykset taas eivät vaikuta Suomen markkinoihin, eivätkä aasialaisversiotkaan ole lyöneet Suomessa laajasti läpi.
Kaikkialla kelkka ei silti luista, sillä hiekoittaminen tekee potkuttelusta mahdotonta. Lahtinen muistuttaa, että hiekoituslain nojalla voisi vaatia vain osittaista hiekoitusta, mutta se vaatisi ihmisten aktivoitumista.
– Vastuu on siirretty liikaa tienpitäjille ja kiinteistönhoitajille. Jos hiekotettaisiin vähemmän, voisi ajaa Teslan sijasta Eslalla. Hiekka myös vaikuttaa ilmanlaatuun keväällä, joten sen vähentäminen olisi yksi ilmastoteko, joka auttaisi myös talviliikuntavälineillä liikkumista, sanoo Lahtinen.
Hiekoituslaki pakotti aikanaan myös siirtynään pyörien päälle, kun kelkka oli vielä Eslan ainoa oma tuote. Nykyään tuotekehittelyä tehdään koko ajan: potkupyörässä siirrytään sähköavusteisiin, potkukelkoissa kehiteltiin koiravetoharrastajille ja retkeilijöille vaativampi malli, ja ensi vuodeksikin on luvassa uutta.
Lue seuraavaksi: Näin valitset oikean kokoisen potkukelkan – reippailuun ja kauppareissuille eri kelkka
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun maanantaihin 7.2. kello 23:een saakka.