Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kaksi kolmesta luottaa Suomen kykyyn puolustaa koko maata, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden kyselystä

Vastausten perusteella hieman alle puolet luottaa siihen, että Suomi pystyy puolustamaan Ahvenanmaata. Sotilaallinen läsnäolo on kiellettyä Ahvenanmaalla.

Hävittäjälentäjä Aleksi Ritvos tarkastaa hävittäjänsä kuntoa.
Hävittäjälentäjä valmistautui lähtöön Karjalan lennoston tukikohdassa tammikuussa. Kuva: Toni Pitkänen / Yle
  • Jaakko Mannermaa

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmesta pitää Suomen omaa kykyä puolustaa koko maan aluetta ainakin melko hyvänä. Puolustuskykyä epäilee joka neljäs.

Heikointa usko on pääkaupunkiseudulla, missä joka kolmas ei luota Suomen omaan kykyyn puolustaa koko maata. Ylipäätään kaupunkilaisten usko maan puolustuskykyyn on maaseudulla asuvia heikompaa.

Ikä näyttää vaikuttavan vastauksiin. Alle kolmekymppiset luottavat puolustuskykyyn lähes yhtä paljon kuin 64 vuotta täyttäneet, kun taas keski-ikäisten usko on heikompaa.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi vastaajilta erikseen Ahvenmaasta. Hieman alle puolet pitää Suomen kykyä puolustaa maakuntaa vähintään melko hyvänä. Noin neljä kymmenestä ei luota kykyyn puolustaa Ahvenmaata.

Kastelholman linna Ahvenanmaalla.
Ahvenanmaalla sijaitseva Kastelholman linna oli tärkeä Suomen puolustukselle Ruotsin vallan aikaan keskiajan lopulla. Nykyisin sotilaallinen läsnäolo ja linnoittaminen on maakunnassa kielletty. Kuva: Tuomas Lehtinen / AOP

Ahvenanmaa on demilitarisoitu, eli sotilaallinen läsnäolo ja linnoittaminen on siellä kielletty. Lisäksi alue on neutralisoitu, mikä tarkoittaa, että Ahvenanmaa on pidettävä sodan uhan ulkopuolella mahdollisissa konflikteissa. Suomella on kuitenkin velvollisuus puolustaa aluetta.

Kantar TNS Agrin toteuttamaan kyselyyn vastasi viime ja tällä viikolla yhteensä 1 030 suomalaista. Otoksessa ei ollut mukana Ahvenanmaalla asuvia.