Lentoalan asiantuntija Juha Ritaranta toppuuttelee toiveikkuutta, joka liittyy sähkölentokoneiden nopeaan yleistymiseen. Vahvaa optimismia on ilmassa esimerkiksi Käsivarren vähäväkisessä Enontekiön kunnassa.
Enontekiölle suunnitellaan jo sähkölentoreittejä lennettäväksi ruotsalaisella Heart Aerospacen ES-19 -sähkökoneella. Toistaiseksi koneella on lennetty yhtiön tiedotteen mukaan vasta 4,5 minuutin koelento, ja siinäkin oli kyseessä pienoismalli.
Ruotsalaisen startup -yrityksen tavoitteena on ollut saada lentokoneelleen tyypihyväksyntä jo vuonna 2026.
– Tietenkin on positiivista, kun kehitys kehittyy. En kuitenkaan usko tähän aikatauluun. Liikelentokoneen kehittäminen on pitkä ja aikaa vievä prosessi, Ritaranta sanoo.
Entinen liikennelentäjä ja konsultti Juha Ritaranta on tehnyt lentoalalla yli 40 vuoden uran.
“Aikataulu ei ole realistinen”
Esimerkkinä Ritaranta mainitsee lähes sata vuotta lentokoneita valmistaneen yhdysvaltalaisen Cessnan, joka on testannut uutta konettaan. Pelkästään perinteisen potkuriturbiinimoottorilla toimivan lentokoneen testaaminen vie kauan.
– Toukokuussa tulee kaksi vuotta siitä, kun Cessnan kone teki ensilennon. Puoli vuotta sitten kerrottiin, että se on lentänyt 700 tuntia, ja silloin kyseessä oli koneen neljäs prototyyppi. Eli vasta nyt he odottavat saavansa siihen tyyppihyväksynnän. Siis liki kaksi vuotta menee pelkästään koelentoihin tällaiselta kokeneelta valmistajalta, korostaa Ritaranta.
Hän pohtii, kuinka sähkölentokoneen valmistaminen reittiliikenteeseen voisi olla mahdollista muutamassa vuodessa.
– Jos siis ollaan rakentamassa paikassa, jossa ei ole rakennettu aiemmin lentokoneita ja kehitellään koneita, joita muut eivät ole aiemmin kehittäneet. Se aikataulu ei ole kertakaikkiaan realistinen.
Akut eivät ole vielä sopivia
Ritaranta arvioi, ettei akkujen kehitys ole vielä riittävällä tasolla.
– Nyt käytettävissä koekoneissa, joita on modifioitu olemassa olevista koneista, akut painavat hyötykuorman verran. Eli matkustajia ei saada kyytiin ja lentoaika on noin tunnin. Siitä voi laskea, että jos akut kevenisivät 800 kiloa, kyytiin saataisiin kahdeksan matkustajaa ja matkatavarat.
Ritaranta laskee, että koneista pitäisi saada tehoa irti paljon, jotta niillä voitaisiin lentää pidemmälle kuin puolen tunnin matkan päähän ja vielä laillisilla reserveillä.
– Käytännössä koneen toiminta-ajan pitäisi olla kolme tuntia, että sillä olisi oikeasti käyttöä kaupallisessa liikenteessä. Minun ymmärrys on, että tällaista läpimurtoa ei olisi vielä tulossa, eli että akkujen teho paranisi samalla, kun ne kevenisivät huomattavasti.
Ritaranta arvioi varovasti, että sähkölentokoneiden saamiseen liikenteeseen menee vähintään kymmenen vuotta.
– Jos ajatellaan, että isolla valmistajalla menee vähintään 5–10 vuotta lentokoneen suunnittelusta liikenteeseen saamiseen niin vaikka akkuteknologiassa tulisi yhtäkkiä joku läpimurto, sanoisin, että siihen menee kymmenen vuotta. Ihan käytännön syistä.
Enontekiö valmistautuu tulevaan
Enontekiön lentoaseman johtaja Marko Halla ei ole määritellyt tarkkaa vuotta, jolloin hän odottaa sähkölentokoneiden kaartelevan tuntureiden yllä. Joka tapauksessa valmistautuminen tulevaisuuteen on alkanut.
Hallan mukaan toiveissa on saada pilotoitua jo ensi syksynä Rovaniemi–Enontekiö–Tromssa -reittiä. Aluksi lennot tapahtuisivat 19-paikkaisella potkuriturbiinikoneella. Tavoite on luoda markkinaa myöhemmin tuleville sähkökoneille. Pilotin maksaja ei ole vielä tiedossa.
Lapin maakuntajohta Mika Riipi pitää positiivisena, että Lapissa valmistaudutaan lentoliikenteen sähköistymiseen.
– Liikenteen murroksessa on tapahtumassa paljon. Sähköisessä lentämisessä saatetaan olla lähempänä kun ajatellaankaan. Siihen valmistautuminen on todella hieno asia, Riipi sanoo.
Myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on arvioinut, että sähkölentokoneet tulevat ehkä jo tällä vuosikymmenellä.
Riipi arvioi, että sähköinen liikenne tulee aikanaan nostamaan maakuntakenttien merkitystä ja lisäämään kotimaan sisäisiä yhteyksiä. Ennen kaikkea se mahdollistaa poikittaisliikenteen pienempien kaupunkien välillä, kun tähän saakka esimerkiksi Rovaniemeltä Tromssaan on pitänyt kulkea Helsingin ja Oslon kautta.
Lue myös:
VTT: Sähkölentokoneet voisivat olla nopea ja vähäpäästöinen vaihtoehto Suomen poikittaisliikenteessä
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 5.2. kello 23 saakka.