Ranskasta, Hollannista ja Itävallasta kotoisin oleva lumilautailijaryhmä otti maanantaiaamupäivällä Helsingin lumista ilon irti: ryhmä oli kuvaamassa Vans-kenkämerkille lumilautailuvideota Mäntymäen kuntoportailla.
Reilu viikko sitten riehuneen Valtteri-myrskyn ja viime viikonlopun lumisateiden jälkeen Helsingin lumitilannetta voi hyvällä syyllä luonnehtia runsaaksi. Maanantaihin mennessä Helsingin kaduilta oli poistettu yli 34 000 kuormaa lunta.
Enimmillään lunta poistettiin viime viikon puolivälissä lähes 5000 kuormaa päivässä, kun taas viikonloppuna määrät ovat pysyneet alle tuhannessa kuormassa per päivä. Tähän on selkeä syy: silloin kun lunta sataa, kalusto ja henkilöstö keskittyvät pitämään kadut ja kulkuväylät auki. Kun sade loppuu, alkaa lumen kuljettaminen vastaanottopaikoille.
Kaupungissa on kahdeksan maa-alueella sijaitsevaa lumen vastaanottopaikkaa: Herttoniemi, Kivikko, Kyläsaari, Malmi, Maununneva, Oulunkylä, Viikki ja Vuosaari. Näiden lisäksi on otettu käyttöön tilapäisiä kasauspaikkoja ainakin Mäntymäen kentälle, Etelä-Haagan eritasoliittymään, Kruunuvuorenrantaan Stansvikin kentälle sekä Suutarilaan Tikkurikujalle.
– Varapaikkoja on jouduttu ottamaan käyttöön, koska varsinaisia lumen vastaanottopaikkoja ei ole riittävästi. Kuljetusmatkojen pitäisi olla lyhyempiä, jotta homma olisi sujuvampaa, sanoo katukunnossapidon tiimipäällikkö Tarja Myller Helsingin kaupungilta.
Tilapäisille paikoille tuodaan lunta akuutissa tilanteessa, jotta kadut saadaan nopeammin liikennekäyttöön. Niihin ei kuitenkaan jätetä lunta sulamaan, vaan se pyritään kuljettamaan pois, kun kiireisin lumitilanne on saatu hoidettua.
Tuuli rikkoi Hernesaaren puomin
Kahdeksan pysyvän paikan ja useiden tilapäisten paikkojen lisäksi lunta kipataan Hernesaaressa suoraan mereen. Tällä menetelmällä saadaan kantakaupungin kadut nopeammin käyttökuntoon, kun lunta ei tarvitse kuljetella pitkiä matkoja.
Mereen kaataminen herättää kuitenkin vuodesta toiseen jatkuvaa kritiikkiä ja kysymyksiä menetelmän ympäristöystävällisyydestä. Myllerin mukaan Helsingissä lumet viedään niille paikoille, jotka tähän tarkoitukseen kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa osoitetaan.
Vuosi sitten Hernesaaressa otettiin käyttöön verhopuomi, joka muodostaa merenpohjaan 500 metrin mittaisen haavin, jolla on tarkoitus vähentää ympäristöhaittoja.
Myllerin mukaan viime viikonvaihteen tuulet katkaisivat puomin osittain.
– Valtterin se vielä kesti, mutta tätä ei. Nyt sitä pyritään korjaamaan.
Myllerin mukaan puomi vaatii muutenkin vielä jatkokehitystä. Kaupunki selvittelee, onko olemassa muita puomivaihtoehtoja tai onko ylipäätään parempia keinoja, joilla voidaan estää roskan leviämistä mereen.
Myller pitää Hernesaarta kohtalaisen tehokkaana lumenpoistopaikkana.
– Lumi sulaa siellä tehokkaasti, koska siinä voidaan hyödyntää meriveden lämpöä, joka on ilmainen energianlähde. Kaikissa ratkaisuissa sulatusenergian lähde on aina keskeinen kysymys. Hernesaari on myös melko toimintavarma ja tila on käytännössä ääretön, toisin kuin maapaikat.
Myller myös kehottaa miettimään kokonaisympäristöhaittojen, sulatusenergian ja hiilidioksidipäästöjen suhdetta siihen, että lunta kuljetettaisiin kantakaupungista pois. Muualle vietäessä kuljetusmatkat olisivat pitkiä ja kuorma-autojen päästöt moninkertaisia.
Lisäksi esimerkiksi lumen sisältämät mahdolliset mikromuovit päätyvät lopulta samaan osoitteeseen lumen sulaessa hulevesien mukana.
– Hulevesiverkoston vesi menee suoraan puhdistamattomana veteen. Sinne ne mikromuovit lopulta päätyvät, meni se sitten suoraan lumen mukana tai ei.
Kaupunki teki syyskuussa 2019 periaatepäätöksen, että lähitulevaisuudessa Helsingin lumet kaadetaan muualle kuin mereen.
Lue lisää:
Lumen mukana lumenkaatopaikoille kertyy paljon roskaa ja epäpuhtauksia