Polttoaineiden hinnannousu nostattaa vastalauseita Ruotsissakin. Protestoinnin kanavaksi on muodostunut Facebook-sivu Bärnsleupproret (suom. Bensakapina), jolla on jo lähes 600 000 jäsentä.
Sivuston perustaja Peder Blohm Bokenhielm, joka Dagens Nyheter -lehden haastattelussa harmittelee, etteivät ruotsalaiset ole vieneet vastalauseitaan kaduille, kuten Ranskan keltaliivit.
– Heille [keltaliiveille] on itsestäänselvyys tukkia moottoriteitä ja kaataa lantaa hallitusrakennusten eteen. Heillä ei ole sellaisia henkisiä pidäkkeitä kuin ruotsalaisilla, Blohm Bokenhielm sanoo.
Blohm Bokenhielm on ollut suosittu vieras etenkin Ruotsin oikeistopuolueiden tapahtumissa. Maassa järjestetään valtiopäivävaalit ensi syyskuussa, ja puolueet hakevat linjojaan myös polttoainepolitiikassa.
Ruotsissa huomio kohdistuu etenkin dieselpolttoaineeseen, jonka hinta on bensiiniä korkeampi. Ruotsissa diesel on Euroopan, ehkä jopa maailman kalleinta. Tällä hetkellä diesel maksaa keskimäärin noin 21,4 kruunua eli noin 2,05 euroa litralta, kertoo Ruotsin polttoaineen hintoja seuraava Tanka.se-sivusto.
95-oktaaninen bensiini on lähellä Suomen hintatasoa, eli noin 1,90 euroa litralta.
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka
Ruotsissa aiempi sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama hallitus teki linjauksen, jonka mukaan maasta tulee ensimmäinen fossiilisista polttoaineista riippumaton hyvinvointivaltio. Tämän perusteella hallitus päätti tavoitteesta vähentää liikenteen päästöjä 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Liikenne aiheuttaa Ruotsissa yhtä paljon ilmastopäästöjä kuin teollisuus.
Ympäristöpuolueen ilmastoasiain vastaava Lorentz Tovatt on DN:n haastattelussa ylpeä, että kunnianhimoinen tavoite saatiin puolueen vaatimuksesta aikaan.
– Lähtökohtamme on, että ilmasto pitää hoitaa, muuten kaikki tulee menemään huonommin, Tovatt sanoo.
Hänen mukaansa fossiiliriippuvuudesta vapautuminen hyödyttää kaikkia, jotka ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.
Brännsleuppropet-ryhmässä päätös saa osakseen rajua arvostelua, johon sisältyy myös vihapuhetta etenkin ympäristöpuoluetta kohtaan. 150 hallinnoijaa yrittää pitää keskustelua aisoissa.
Ruotsin valtiopäivien kahdeksasta puolueesta kuitenkin jopa seitsemän äänesti viime vuonna tavoitteen puolesta.
Päästöjä vähennetään siten, että fossiiliseen polttoaineeseen on sekoitettava tietty osuus uusiutuvaa polttoainetta.
Puolueet eri linjoilla
Polttoaineen hinta näyttää nousevan keskeiseksi teemaksi syksyn vaaleissa. Vaikka tällä hetkellä polttoaineen kallistuminen johtuu ennen muuta maailmanmarkkinahintojen noususta, puolueilta on alkanut tulla ehdotuksia hinnan alentamiseksi.
Populistinen Ruotsidemokraatit äänesti ilmastotavoitetta vastaan ainoana valtiopäiväpuolueena. Puolue on nyt tehnyt aloitteen, jonka mukaan uusiutuvan polttoaineen sekoitusvelvollisuutta lievennetään. Kristillisdemokraatit ovat liittyneet aloitteeseen. Puolueet ovatkin saaneet lempinimen "dieseloikeisto".
Ruotsin kokoomus ei ole tässä aloitteessa mukana. Kokoomusta sitoo sen itselleen antama markkinointinimi "vihreä oikeisto".
Kokoomus esittää kuitenkin polttoaineveron alentamista. Tässä ehdotuksessa ovat mukana myös ruotsidemokraatit ja kristillisdemokraatit.
Hallitusvastuuta kantavat sosiaalidemokraatit ovat hankalassa tilanteessa, koska eivät halua menettää vaaleissa ääniä, mutta toisaalta haluavat pitää kiinni vastuullisesta ilmastopolitiikasta.
Demarit eivät halua alentaa veroja, varsinkaan kun EU vaatii samantasoisia veroja niin fossiilisille kuin uusiutuvillekin polttoaineille.
DN:n tietojen mukaan demarihallitus harkitsee työmatkavähennyksen kehittämistä sekä verovähennyksiä haja-asutusalueilla asuville.
Lisäksi hallitus toivoo, että uusiutuvien polttoaineiden tuotannon lisääntyminen alentaa niiden hintaa. Toisaalta hallitus muistuttaa, että uusiutuvienkin polttoaineiden tuotannon tulee tapahtua ympäristöystävällisesti.