Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi mittaa katsellaan lumista teollisuustonttia. Kun pakkaset hellittävät, tontilla ryhdytään valamaan perustuksia biohiiltä valmistavaa laitosta varten. Mikkeliläisen Puustako Oy:n tavoitteena on käynnistää biohiilen tuotanto Nurmeksessa kesäkuussa.
Kaupunginjohtaja Saatsille rakennettava hiiltämö on osoitus siitä, että kaupungin ponnistelut tuottavat tulosta.
Nurmeksen kaupunki päätti 10 vuotta sitten perustaa kaupungin laitamalle Känkkäälään niin sanotun vihreän teollisuuden alueen. Tavoitteena oli houkutella paikkakunnalle metsä- ja biotalouden yrityksiä.
Kaupungin kuusi toivomusta
Itse asiassa Nurmeksen kaupungilla on ollut tarkka toivelista Känkkäälän suhteen. Alueelle on tavoiteltu biohiiltämöä, biodieseltehdasta, sähkö- ja lämpölaitosta, sahaa, bioterminaalia sekä puuterminaalia. Näitä varten kaupunki teetti valmiiksi ympäristövaikutusten arvioinnin.
Tähän mennessä kaupungin toivelistalta ovat toteutuneet bioterminaali eli metsähakkeen tuotanto- ja logistiikkakeskus sekä raakapuuterminaali. Näistä jälkimmäisen kylkeen kaupunki rakensi teollisuusraiteen, jota se vuokraa yritysten käyttöön.
Seuraavaksi Känkkälään nousee biohiiltämö.
Myös biokaasulaitoksen toteutuminen on nyt lähempänä kuin koskaan aiemmin. Kiteeläinen Karhubetoni on hakenut ympäristölupaa Nurmeksen Känkkäälään rakennettavalle biokaasulaitokselle.
Laitos käyttäisi raaka-aineena nurmea, karjan lantaa ja jäteveden käsittelystä syntyviä lietteitä. Biokaasun tuotannosta vastaisi perustettava kaasuyhtiö.
Kaupunginjohtaja uskoo, että panostukset maksavat itsensä takaisin
Nurmeksen kaupunki on mukana molemmissa käynnissä olevissa hankkeissa.
Biohiiltämöä varten kaupunki on hankkinut Latviasta noin 1,2 miljoonan euron kuivurin, jonka se vuokraa yrityksen käyttöön. Järjestely on herättänyt kysymyksiä, ja kaupungin kaavoitusjaosto on jo saanut perustella hankintaa tarkastuslautakunnalle.
Suunnitteilla olevan biokaasuyhtiöön kaupunki on lähdössä mukaan vähemmistöosakkaaksi.
Kaupunginjohtaja Asko Saatsi näkee kaupungin panostukset välttämättöminä.
– Jos yritys ei toimi Nurmeksessa, se toimii jossain muualla. Yritykset etsivät aina parasta toimintaympäristöä, ja meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että Nurmes on riittävän houkutteleva.
Taustalla on ajatus, että investoinnit maksavat itsensä takaisin verotuloina ja taloudellisena toimeliaisuutena.
– Kolmas tärkeä perustelu on hiilipäästölaskelmat. Kun kunnan alueella sijaitsee biohiilen tai biokaasun valmistusta, CO2-laskennassa ne lasketaan sijaintipaikkakunnan eduksi. Tämä on se tie, jota pitkin Nurmes kulkee hiilineutraaliksi, Saatsi huomauttaa.
Käyttämättä jääneeseen teollisuushalliin toimintaa
Nurmeksessa kaupungin vahva rooli on herättänyt keskustelua.
Kaupunkilaisten muistissa on muun muassa epäonninen hallihanke. Nurmeksen kaupunki rakensi viisi vuotta sitten teollisuushallin pohjanmaalaiselle muovinkierrätysyritykselle. Yrityksen toiminta loppui yllättäen, eikä se koskaan ehtinyt käyttää hallia.
Nyt hallin on vuokrannut biohiiltämöä rakentava Puustako. Yrityksen toimitusjohtaja Jari Rissanen kertoo, että halliin on tarkoitus sijoittaa yrityksen kehitystoiminta.
Varsinainen hiiltämö nousee viereiselle tontille, ja se koostuu noin 30 metriä korkeasta kuivurista ja yhtä korkeasta hiiletyslaitteesta.
Hiiletyslaitteen Puustako siirtää Nurmekseen Hirvensalmelta. Laite on aiemmin ollut käytössä kesäkuussa konkurssiin menneellä hiiliyrityksellä, Noirecolla. Rissanen oli yksi Noirecon omistajista.
Biohiiltämö työllistää 15 ihmistä
Puustakon toimitusjohtaja Jari Rissanen myöntää, että Nurmeksen kaupungin panostuksilla oli vaikutusta siihen, että Puustako päätti rakentaa hiiltämönsä paikkakunnalle.
– Meidän oli helppo sijoittua tänne, kun ympäristövaikutusten arviointi oli tehty ja kaavoitus kunnossa, Rissanen sanoo.
Lisäksi Nurmeksessa on hyvin saatavilla raaka-ainetta eli koivupuuta.
Kun tuotanto käynnistyy, hiiltämö työllistää Nurmeksessa vähintään 15 ihmistä. Huoltotaukoja lukuun ottamatta laitos pyörii ympäri vuorokauden. Syntyvän biohiilen Puustako myy teollisuusyrityksille.
Biodieseltehdas antaa odottaa itseään
Kaikkiaan Känkkäälässä toimii tällä hetkellä vajaat kymmenkunta yritystä, joukossa muun muassa iso puunkorjuuyritys. Noin kolmannes teollisuusalueen tonteista on vielä vailla käyttötarkoitusta.
Kaupunginjohtaja Asko Saatsin mukaan alueelta puuttuu vielä suurin lippulaivayritys eli biodieseltehdas. Sille kaupunki on etsinyt sitkeästi rahoitusta ja toteuttajaa. Myös laitoksen paikka on jo katsottu.
Vuonna 2017 biodieseltehtaan uutisoitiin saaneen 60 miljoonaa euroa kiinalaisrahaa, mutta hanke ei sittemmin edennyt.
Asko Saatsi on luottavainen, että jonain päivänä Nurmeksessa on myös biodiesellaitos. Sen eteen on vain tehtävä töitä.