Ruokalähetti vilkaisee helsinkiläiskerrostalon edustalla rannetietokoneeltaan, mihin rappuun tilaus on menossa.
Toisessa kädessään hän kantaa ruokalähetystä pahvilaatikossa, jonka kyljessä lukee Oda.
– Seuraavalla kerralla rappu löytyy nopeammin, merkitsemme oven paikan koneelle aina, kun käymme uudessa paikassa, lähetti Renni Sivonen huikkaa.
Käynnissä on norjalaisen nettiruokakaupan Odan toinen viikko Suomessa.
Pelkkää verkkokauppaa tekevä Oda toimii aluksi pääkaupunkiseudulla, mutta tarkoituksena on laajentaa pian pääkaupunkiseudun ympäryskuntiin ja myöhemmin muihin kaupunkeihin.
Ruoat ostetaan puhelinsovelluksella, ja tilaukset toimitetaan Vantaalla lentokentän kupeessa sijaitsevasta keräilykeskuksesta, jossa tuotteet keräillään pitkälle kehitetyllä automatiikalla.
Odan keräilykeskuksissa tuotteet keräillään yhtiön mukaan selvästi nopeammin kuin yhdelläkään kilpailijalla koko maailmassa. Se on tuonut yhtiölle satoja miljoonia kansainvälistä sijoitusrahaa, minkä turvin Oda aikoo viedä kauppansa tänä vuonna myös Saksaan.
Suomessa – poikkeuksellisen keskittyneillä markkinoilla – Odan saapuminen tarkoittaa ruoan verkko-ostamiseen laskevia hintoja ja parempaa palvelua.
Oda kilpailee edullisilla kuljetuksilla
Ruoan verkkomyynti on Suomessa kahden kauppaa.
Perinteistä päivittäistavarakauppaa pitävät hallussaan Lidl sekä valtavien markkinaosuuksien K- ja S-ryhmät. Lidl ei ole lähtenyt mukaan verkkokauppaan, joten netin puolella S- ja K-ryhmät ovat haalineet itselleen vielä suuremman osuuden markkinoista. Pieniä siivuja on esimerkiksi lähettiyhtiö Woltilla ja Foodoralla.
Norjalaistulokas tähtää isojen pelurien joukkoon. Oda kertoo kilpailevansa nykyisiä kauppoja vastaan etenkin halvoilla kuljetushinnoilla ja laajoilla toimitusajoilla.
– Meidän arvio on, että korkeat kuljetusmaksut ovat olleet yksi suurimmista esteistä siinä, että nettiostamista ja kotiinkuljetusta on käytetty Suomessa niin vähän, Odan kaupallinen johtaja Anne Terimo sanoo.
S- ja K-ryhmillä suurin osa ruokakuljetuksista on maksanut kymmenisen euroa, mutta molemmilla on tarjolla myös edullisempia, muutaman euron kuljetuksia.
Oda pyrkii aluksi haalimaan asiakkaita ilmaisilla kuljetuksilla, joita se lupaa uusille asiakkaille kolmeksi kuukaudeksi kaikista yli 40 euron tilauksista. Sen jälkeenkin kuljetukset maksavat yhtiön mukaan "vain muutamia euroja" ja päivittäin on tarjolla myös maksuttomia kuljetuksia.
Iltalehden tekemässä hintavertailussa Odan tuotehinnat olivat useita euroja K- ja S-ryhmää kalliimmat, mutta kuljetusmaksujen kanssa Odan ostoskori oli muutamia euroja kilpailijoita halvempi. K- ja S-ryhmien mukaan hintaeroon vaikutti, ettei ostoskorissa ollut ryhmien omia tuotteita, kuten Pirkkaa tai Rainbow'ta.
Kaupan alan konsultti, Arhi Kivilahti Ada insightsista arvioi, että lisäkilpailu alkaa ennen pitkää laskea kuljetushintoja koko markkinalla. Kilpailun myötä odotetaan myös parempaa palvelutasoa, kuten laajempaa kuljetusaikojen kirjoa.
– Kun tulee enemmän kilpailua, tarjonta paranee, alkaa tulla halvempia ja kenties parempia vaihtoehtoja ja asiakkaat alkavat sitten vaatimaan sitä myös muilta.
K-ryhmä ja S-ryhmä sanovat luottavansa verkkokaupassa omiin kilpailuetuihinsa, jotka ovat pitkälti yhteneväisiä: suuri tuotevalikoima, suuret hankintavolyymit, edulliset kauppojen omat tuotemerkit, kanta-asiakkaat ja laaja myymäläverkosto noutotilauksissa.
Kaupan alan konsultti: tulokas kasvattaa koko ruoan verkkokauppaa
Suomessa ruokaa ostetaan netistä vielä varsin vähän.
Koronapandemia kiihdytti ruoan verkkokauppaa huimasti, mutta pandemia-apu on nyt väistymässä.
– Pandemian helpompina jaksoina verkko-ostaminen on hiipunut jonkin verran ja osa nettiostajista on silloin palannut kivijalkakauppoihin, Keskon päivittäistavarakaupan johtaja Ari Akseli kertoo.
Alalla pidetään silti varmana, että ruoan verkkokaupan kasvu jatkuu vauhdikkaana pandemian jälkeenkin.
Arhi Kivilahti sanoo, että valtaosassa maita, joissa ruokaa ostetaan verkosta paljon, nettikauppa on kasvanut nopeasti sen jälkeen, kun maahan on tullut pelkästään verkkoon keskittyvä ruokakauppaa.
– Tällaiset toimijat markkinoivat aggressiivisesti, että asiakkaat oppivat tuntemaan verkkokaupan mahdollisuuden. Se kasvattaa koko ruoan verkkokauppaa.
Perinteisillä, kivijalkakauppoihin pohjaavilla ruokakaupoilla ei ole samanlaista hinkua tuputtaa verkko-ostamista, koska myymälöissä katteet ovat paljon suurempia. S-ryhmällä verkkokauppa on yhä tappiollista, Kesko kertoo saaneensa verkon plussan puolelle vasta hiljattain.
Viime vuonna Suomessa noin kolme prosenttia ruoasta ostettiin verkosta. Kasvumahdollisuuksista saa osvittaa katsomalla esimerkiksi Ruotsia, jossa verkko-ostojen osuus on kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Kauppojen arvioissa Ruotsin lukuihin eli verkko-ostamisen tuplaantumiseen päästäisiin Suomessa kolmen, neljän vuoden päästä. Kivilahti yhtyy arvioon.
– On turvallista olettaa, että Ruotsissa nähty kehitys toistuu meillä hieman perässä. Nettikaupan viiden tai kuuden prosentin osuus ruokakaupasta on hyvin mahdollinen muutamien vuosien päästä.
Vaikka verkko-ostaminen on vielä vähäistä, rahaa liikkuu paljon, koska koko päivittäistavarakaupan markkina on kooltaan runsaat 20 miljardia euroa. Esimerkiksi viisi prosenttia tarkoittaisi siis jo noin miljardin euron verkkokauppaa.
Kivilahti uskoo, että verkkokauppaan tulee myöhemmin lisää kilpailijoita. Markkina on suuri ja keskittyneisyys tarkoittaa sitä, että kilpailuvaraa riittää.
Optimointialgoritmit raksuttavat
Oda kutsuu itseään vuoroin ruokakauppayhtiöksi ja vuoroin teknologiayhtiöksi.
Jälkimmäinen nimitys kuvaa sitä, että Oda on laittanut paljon rahaa keräilyautomatiikan sekä kuljetusten optimoinnin kehittämiseen Norjassa, jossa se on pyörittänyt ruoan verkkokauppaa vuodesta 2013.
Tuloksena on Odan mukaan maailman ylivoimaisesti nopein tuotteiden keräily.
Tähän nojaa yhtiön merkittävin kilpailuetu. Se on houkutellut Odan rahoittajiksi esimerkiksi japanilaisen Softbankin, joka sijoitti aiemmin peliyhtiö Supercelliin.
– Tehokkuus on se, mikä johtaa pienempiin kuluihin, mikä pystytään sitten siirtämään asiakkaille asti halvempina hintoina, Odan Anne Terimo sanoo.
S- ja K-ryhmät keräilevät tuotteet verkkokuljetuksiin omista myymälöistään. Ennen sitä tuotteet ovat jo kiertäneet keskusvaraston kautta.
Myymälästä tilauksien kerääminen on kalliimpaa ja huomattavasti hitaampaa.
Kauppajätit sanovat, että toisaalta se mahdollistaa laajemman tuotevalikoiman sekä yksilölliset tilaukset esimerkiksi kalatiskiltä tai kappaleittain tilattavat hedelmät. Tiheän myymäläverkoston ansiosta kuljetusetäisyydet taas ovat usein lyhyitä.
Odan valikoimaan kuuluu noin 5 000 tuotetta. K-ryhmällä suurimmista kaupoista tilatessa tarjolla on noin 40 000 tuotetta, S-ryhmällä yli 35 000. K- ja S-ryhmillä on ruoan lisäksi saatavilla tuhansia käyttötavaroita, kuten keittiövälineitä.
Automatiikassa ja logistiikkaketjun tehostamisessa on yhtä kaikki ruoan verkkokaupan tulevaisuus.
Pelkällä myymäläkeräilyllä verkkokauppaa on vaikeaa saada kannattavaksi.
S-ryhmä keräilee pääkaupunkiseudulla Alepan verkkotilaukset keskitetysti, ja automaation hyödyntämistä on selvitetty jo pitkään.
– Automaation edut riippuvat verkkokaupan volyymeistä. Selvitämme parhaillaan, missä kohtaa automaatioon kannattaa ryhtyä, sanoo S-ryhmän verkkokaupan myyntipäällikkö Matti Torniainen.
Kesko kertoo investoineensa verkkokauppaan jo vuosien ajan. Ensi kesänä se avaa verkkokauppaa varten keskitetyn ja pitkälle automatisoidun keräilyjärjestelmän Citymarketin yhteyteen Helsinkiin.
K-ryhmän mukaan maailmalla parhaiten ovat pärjänneet yritykset, jotka yhdistävät verkkokaupan ja kivijalkamyymälät.
Voit keskustella aiheesta 9.2. klo 22 saakka.
Lue lisää: