Pakasterasioistaan tunnetulla lohjalaisella Orthexilla on kova pyrky kansainvälisten kauppaketjujen kyytiin. Yksi keino avata ovet todella suurille markkinoille oli yllättävä: vanhat kalaverkot.
Käytöstä poistetuista kalaverkoista tehdyt ämpärit avasivat nimittäin jo ovet saksalaisen kauppajätti Aldin hyllyyn.
Mutta suuri kauppaketju haluaa varmistaa, että sen tavaratoimittaja pystyy tekemään sen minkä lupaa. Orthexin pääsyä suurimpien kauppaketjujen valikoimiin onkin auttanut se, että yhtiö listautui vuosi sitten pörssiin, toimitusjohtaja Alexander Rosenlew sanoo.
Listautuminen avaa yhtiön taloustiedot ja lisää uskottavuutta sekä asiakkaiden että tehtaan omien tavarantoimittajien silmissä.
Ja uskottavuuden lisäksi listautuminen tuo firmaan rahaa.
65-vuotias Orthex osti runsas kymmenen vuotta sitten ruotsalaiset Sveicon ja Hammarplastin. Nopeasti kasvaneen yrityksen listaamista valmisteltiin viisi vuotta ja lopulta pörssitaival aloitettiin maaliskuussa vuosi sitten.
Listautumisannissa pääomasijoittaja Sponsor Capital luopui omistusosuudestaan valtaosin. Uusilta sijoittajilta kerättiin noin 80 miljoonaa euroa, josta valtaosa meni Sponsor Capitalille. Mutta noin kymmenen miljoonaa euroa jäi nykyiselle Orthexille tulevaisuuden rakentamiseen.
– On hyvä, että voidaan sijoittaa kasvuun ja jos mietitään suurempia investointeja tai yritysostoja, niin nyt on jonkin verran mahdollisuuksia katsoa asioita laajemmin. Se voi tarkoittaa tehdaslaajennuksia tai se voi liittyä logistiikkaan.
Pörssin ovi kävi ennätystahtiin
Viime vuonna Helsingin pörssiin suorastaan tulvi uusia yhtiöitä. Varsinaisia uusia tulokkaita pörssiin tuli kaikkiaan 27, ensimmäiset helmikuussa, viimeiset joulukuun puolivälissä.
Uudet pörssiyhtiöt eivät ole olleet aina erityisen tuottoisia sijoituskohteita, päinvastoin.
Viime vuoden listautujista yli puolet on tuottanut tappiota kun verrataan ensimmäisen kaupankäyntipäivän hintaa viime viikkoon.
Moni sijoittaja saattaa tuntea olonsa pettyneeksi.
Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman muistuttaa, että osakemarkkinoilla ei pidä liikoja tunteilla – silloinkaan kun oma sijoitus näyttää miinusta.
– Ei missään nimessä kannata olla katkera, eikä suhtautua sijoituksiin tunteella, vaan katsoa sijoituksia järjen ja oman sijoitussuunnitelman kautta.
Snellmanin mukaan monen yhtiön kohdalla arvon pudotus ei välttämättä kerro siitä, että yrityksen liiketoiminta tai kilpailutilanne olisivat heikentyneet rajusti.
– Mielestäni tässä on kyse enemmän yleisestä markkinatilanteesta ja arvostustasojen maltillistumisesta, kuin siitä että liiketoiminta olisi merkittävästi muuttunut listautumisen jälkeen.
Osakesäästäjien Ylelle tekemästä listauksesta käy ilmi, että kuudentoista yrityksen osakekurssi on pudonnut tai jopa romahtanut kun sitä verrataan ensimmäisen pörssipäivän hintaan. Tilanne ei ole yhtä lohduton, jos vertailukohdaksi otetaan listautumishinta eli hinta, jolla osaketta on voinut ostaa listautumisannista ennen kuin kaupankäynti osakkeella on alkanut pörssissä.
Koska yritys hakee pörssilistautumisella myönteistä huomiota, pyritään osakkeen listautumishinta virittämään niin, että se ei tuota pettymystä sijoittajille. Kuten edellä olevan grafiikan toiselta sivulta näkee, viime viikon kurssit olivat listautumishintaan verrattuna hiukan harvemmin miinuksella.
Listautumishintaan verrattuna miinuksella oli viime viikolla kymmenen yhtiötä ja plussalla kuusitoista yhtiötä.
Piensijoittajille muruset osakeanneista
Yhtiöiden listautumisannit yritetään hinnoitella niin, että osake menee varmasti kaupaksi ja jättää varaa vielä nousullekin. Piensijoittajat pääsevät kuitenkin hyötymään tästä vain rajallisesti, Osakesäästäjien Snellman harmittelee.
Käytännössä piensijoittaja voi saada listautumisannista vain murusia, koska listautumisen järjestävät pankit tarjoavat suurille asiakkailleen leijonanosan.
Monissa osakeanneissa tietyn summan alapuolelle jäävä sijoittaja voi saada mahdollisuuden ostaa osakkeita määrän, joka jää alle monen piensijoittajan toiveiden. Pienen osakepotin kovakaan arvonnousu ei silloin pääse pullistamaan sijoitussalkkua.
Mutta joka tapauksessa ainakaan miinusmerkkinen kurssikehitys ei ole minkään pörssitulokkaan tavoitteena. Pahimmillaan heti listautumisesta alkava lasku voi johtaa itseään ruokkivaan laskukierteeseen.
Toisaalta yhtiön päivittäiseen liiketoimintaan pörssin kuohut eivät välttämättä vaikuta.
– Se ei ole yhtiölle ehkä ongelma, mutta kyllä siinä omistajille tulee petetty olo, Snellman kuvailee.
Kurssit putoavat, entä listautumisinto?
Snellman uskoo, että pörssissä alkuvuonna nähty useiden prosenttien alamäki ei hyydytä yritysten mielenkiintoa listautumisia kohtaan.
– En usko että vaikuttaa listautumiseen, jos kurssit niiaavat tai päästävät höyryjä. Ennen kaikkea pitäisi miettiä yrityksen kannalta tarivtaanko esimerkiksi kasvuun rahaa.
Listautumista valmistellaan usein vuosia, Orthexin kohdalla viitisen vuotta. Rosenlewin mukaan listautumisen osuminen juuri viime vuoden maaliskuuhun oli sattumaa ainakin osittain.
– Aika oli suotuisa meille, oli valmistauduttu viitisen vuotta ja valmiita siihen. Ehkä sattuma että meni samaan aikaan kuin muut.
Suomeen on tullut vuodessa kymmeniä tuhansia uusia osakkeenomistaja eikä miljoonan rajakaan ole enää kaukana. Noin 800 000 osakeomistajan määrään tuli hyppäys, kun osakesäästötilit otettiin käyttöön toissa vuonna.
Vilkasta oli myös pörssissä. Kun 2000-luvulla listautujia on ollut enimmäkseen selvästi alle kymmenen yritystä vuosittain, lähestyi määrä viime vuonna kolmeakymmentä. Aivan sama tahti tuskin jatkuu, vaikka Snellmanin mukaan edelleen valmistellaan useita listautumisia.
– Viime vuoden tasolle ei varmaan päästä, mutta ihan hyvältä näyttää listautumisten määrä, Osakesäästäjien Victor Snellman pohtii.
Aiheesta voi keskustella 16.2. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Korjaus 15.2. klo 15.08 ingressiin. Listautujia viime vuonna oli 29, mutta listautumisanteja 27 yhtiöllä.