Närpiön Gottbölessä sataa lunta. Hetken aikaa melkein kaikki on valkoista.
Sitten ilmestyvät näkyviin valtavat kasvihuoneet lämpimän keltaisine valoineen – Börje Ivarsin yritys.
– Ensimmäisen pienen kasvihuoneen rakensin vuonna 1992. Silloin palkkalistoilla oli yksi henkilö ja se olin minä, Börje Ivars kertoo Yle Österbottenin haastattelussa.
30 vuodessa Ivarsin yirtyksen viljelyala on kasvanut 0,1 hehtaarista 6,5 hehtaariin ja työntekijöitä on jopa 65.
Samana aikana tytär Jennifer Ivars on kasvanut aikuiseksi ja työskentelee nykyään yrityksen henkilöstöpäällikkönä.
Isä ja tytär ovat tottuneet keskustelemaan yrityksestä ja kasvihuonalasta. Viime aikoina suuri puheenaihe on ollut Närpiössä paljastunut työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöepäily ja sen merkitys koko alalle.
Nykyinen kohu ei ole ensimmäinen alalla. Mutta viimeistään nyt on tehtävä muutoksia etenkin siinä, miten ulkomaisen työvoiman rekrytointia valvotaan, Börje Ivars toteaa.
Työnantajan on otettava vastuu ja kysyttävä
Kun Ivars itse yllättäen tarvitsi lisätyövoimaa monta vuotta sitten, kaikki sujui kivuttomasti.
– Vuonna 2004 tarvitsin lisää henkilökuntaa. Olimme onnekkaita, koska Närpiö oli juuri vastaanottanut pakolaisia entisestä Jugoslaviasta ja täällä oli paljon maanviljelijöitä Bosniasta. Työvoimaa oli siis helppo löytää, Ivars sanoo.
Jennifer Ivarsin mukaan rekrytointi on edelleen ollut helppoa.
– Silloin tällöin joku tulee sisään ja kertoo, että hänellä on veli tai äiti tai serkku, jonka haluaisi tänne. Ja meistä tuntuu hyvältä, että saamme yhdistää perheitä.
Samalla on kuitenkin tärkeä tiedostaa riskit ja esittää kysymyksiä.
– Työnantajana on otettava vastuu ja kysyttävä, kuka [töihin tarjottava] henkilö on, ja yritettävä saada käsitys siitä, miten henkilöt ovat sukua.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeä kysymys, kuinka voimme tehdä rekrytoinnista entistä huolellisempaa tulevaisuudessa.
Jennifer Ivars
Seuraavaksi tulee kaikkien lupien paperityöt maahanmuuttovirastossa ja TE-toimistossa. Niistä tietysti huolehditaan kirjaimellisesti, Jennifer Ivars korostaa.
– Silti ei koskaan tiedä, mitä suljettujen ovien takana tapahtuu. Tulevaisuuden kannalta on tärkeä kysymys, kuinka voimme tehdä rekrytoinnista entistä huolellisempaa tulevaisuudessa.
"Närpiö on ollut minulle hyvä"
Them Dinh Luu työskentelee esimiehenä Börje Ivarsin kasvihuoneilla.
Them kertoo tavanneensa Ivarsinn kaupungin jäätelökioskilla ja hetkeä myöhemmin he jo sopivat työpaikasta.
– Olin työttömänä, mutta sitten tapasin Börjen. Menin hänen luokseen ja kysyin, olisiko hänellä töitä minulle. Ja hänellä oli, Them kertoo.
Nyt, hieman yli yhdeksän vuotta myöhemmin, Them vastaa Ivarsin yrityksen uusimmista kasvihuoneista ja toimii 22 henkilön esimiehenä.
Suurin osa työntekijöistä on vietnamilaisia.
– Työpäivä alkaa seitsemältä ja on kahdeksan tuntia pitkä, Them kertoo.
Päätoimisen työnsä lisäksi Them opiskelee puutarhuriksi Pohjanmaalla Yrkesakademissa. Hän on myös ostanut talon vaimonsa kanssa.
– Närpiö on ollut hyvä minulle ja perheelleni. Lapseni ovat koulussa ja viihdyn täällä töissä. Tuntuu hyvältä, kun näen kasvien kasvavan joka päivä ja näen tuloksen.
Themin sisaruksia, siskonpoika ja muita sukulaisia työskentelee myös Börje Ivarsin palveluksessa.
Themin tavoitteena on valmistuminen koulusta ja hän haaveilee Suomen kansalaisuudesta.
– Haluamme jäädä Närpiöön, ehkä jopa loppuelämäksi.
Lisää asuntoja, enemmän tukea
Them on tietoinen siitä, että kaikki työvoiman perässä Suomeen muuttaneet eivät voi yhtä hyvin.
Hän on lukenut sanomalehtiä ja kuullut Närpiössä tapahtuneesta kiskontaepäilystä.
Työpaikoilla on nyt jaettu papereita, joissa selitetään, että yrityksellä on nollatoleranssi rekrytointiin, jossa työpaikoista annettaisiin lahjuksia tai rahaa.
Jokaisen, joka tietää tällaisesta asiasta, on ilmoitettava siitä työnantajalle tai poliisille.
Teksti on käännetty useille kielille ja työntekijät ovat lukeneet sen ääneen sekä keskustelleet siitä.
Them uskoo, että ongelmia voitaisiin jatkossa välttää, jos Närpiöön työvoiman perässä tulevat maahanmuuttajat saisivat enemmän apua ja tukea.
– Maahanmuuttaja tarvitsee työn, kodin ja on opittava kieli. Sen jälkeen on helpompaa, Them sanoo.
Hän toivoo, että kaupunki voisi auttaa enemmän erityisesti asuntotilanteessa. Lisää asuntoja pitää rakentaa, hän uskoo.
Kotimaan ja muuta musiikkia
Themin mukaan ruotsia on vaikea oppia.
On helppo jäädä ryhmään, jossa voi puhua omaa kieltään. Myös esimerkiksi kasvihuoneilla monet haluavat kuunnella kotimaansa musiikkia.
– Mutta kolmena päivänä viikossa olen sanonut, että meidän pitäisi kuunnella jotain muuta, Them kertoo.
Börje Ivars arvioi, että noin puolet hänen työntekijöistään on tähän mennessä oppinut ruotsinkielen.
Hän kannustaa kaikkia opiskelemaan ja yritys maksaa säännöllisesti kielikursseista. Myös kieltenopettajat ovat työskennelleet kasvihuoneilla.
– Yleensä sanon kaikille, että kannattaa opetella joku Suomessa puhuttu kieli, sillä kasvihuonetyö voi olla fyysisesti raskasta ja jos olkapäät tai selkä väsyy, saatat joutua työskentelemään muualla. Sitten sinun täytyy osata kieltä paljon paremmin.
Tulevat ongelmat estettävä
Börje Ivars toivoo poliisitutkinnan Närpiön tapauksesta etenevän nopeasti. Hän on turhautunut siihen, että koko alan maine on vaarassa yksittäisten ihmisten virheen takia.
– Närpiön ja alan maine on kytköksissä tomaatteihin, kurkkuihin ja vihanneksiin, joten on selvää, että tunnemme itsemme työnantajana hieman mustamaalatuiksi, Ivars sanoo.
– Toivomme, että ne, jotka ovat tehneet tämän, saavat rangaistuksensa ja että se tapahtuu nopeasti. Tämä vaikuttaa meihin kaikkiin.
Meille on tärkeää, että voimme jatkossakin rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta, mutta se on tehtävä turvallisesti.
Börje Ivars
Samalla kun tutkinta etenee, on Ivarsin mukaan huolehdittava muun muassa siitä, että työn perässä Suomen muuttavien hyväksikäyttö rekrytointiprosessissa ei olisi enää tulevaisuudessa mahdollista.
– Meille on tärkeää, että voimme jatkossakin rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta, mutta se on tehtävä turvallisesti, Börje Ivars sanoo.
Ivars ehdottaa useita mahdollisia ratkaisuja tilanteeseen.
– Migrin puolelta on erittäin kova seuranta, kun kirjoitamme työsopimuksia, mutta jotenkin tuntuu, että se loppuu siihen. Myös seurantaa tulee tehdä siitä, miten kaikkea hoidetaan jälkeenpäin.
"Jotain täytyy tapahtua"
Ongelmia ei Börje Ivarsin mukaan pidä lakaista maton alle. Päinvastoin, ne on nostettava esiin ja niistä tulee keskustella avoimesti.
On hyvä, että työperästä maahanmuuttoa ajavat työnantajat ovat mukana asiaa pohtivassa yhteistyöryhmässä. Siellä voitasiin alkaa luoda tarkistuslistoja ja rutiineja, jotta hyväksikäyttöä ei tapahtuisi tulevaisuudessa ja rikollisuuden mahdollisuus pienenisi.
– Joka tapauksessa jotain täytyy tapahtua, Börje Ivars sanoo.
Jennifer Ivars on samaa mieltä.
– Luulen, että useimmat alan työnantajat tuntevat olonsa hieman epävarmaksi juuri nyt. Miten meidän pitäisi edetä – ja kuinka uskallamme luvata työpaikkoja?
Aiheesta voi keskustella maanantaihin 14. helmikuuta kello 23 asti.
Artikkeli on käännetty Yle Österbottenin toimittaja Moa Mattfolkin artikkelista: "Växthusföretagare orolig för att ockerhärvan svärtar ner – men Them Dinh Luu är en av de nöjda: "Närpes har varit bra för mig""
Lue seuraavaksi: