Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Poliisiväkivaltaa tutkinut asiantuntija poliisiin kohdistuvasta uhasta: "On hyvä taktiikka tässä vaiheessa olla kertomatta asioista liikaa"

Oikeustieteen tohtori Henri Rikander pitää niukkaa tiedottamista uhasta perusteltuna. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne on samaa mieltä.

Poliisipartio päivystää Pasilan poliisitalolla Helsingissä 10. helmikuuta 2022.
Poliisipartio päivysti Pasilan poliisitalolla Helsingissä 10. helmikuuta. Kuva: Seppo Samuli / Lehtikuva
  • Marjatta Rautio

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomessa vallitsee jo toista päivää epätietoisuus poliisiin mahdollisesti kohdistuvasta uhasta. Poliisihallitus tiedotti uhasta torstaina puoliltapäivin ja kertoi, että poliisin varautumista on tämän vuoksi tehostettu.

Sen jälkeen uhasta, sen laadusta tai kestosta ei ole tiedotettu.

Poliisitoimesta vastaava sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei halunnut kommentoida tilannetta tarkemmin perjantaina. Myös hän vetoaa siihen, että tiedottamisesta vastaa Poliisihallitus.

Poliisihallituksen viestinnästä vastattiin iltapäivällä Ylen toimittajan tietopyyntöön lyhyesti:

– Poliisi ei tässä vaiheessa kommentoi uhka-asiaa eilen annettua tiedotetta enempää.

Poliisilaitosten turvatasoa nostettu – tämä poliisiin kohdistuvasta turvallisuusuhasta tiedetään
Ylen selvityksen mukaan useilla poliisiasemilla eri puolilla Suomea on kiristetty turvatoimia. Panssariautot suojasivat torstaina poliisitaloja Helsingissä ja Tampereella. Toimittaja Jani Aarnio selvitti, mistä se johtuu ja missä mennään nyt. Kuva: Areena

Poliisioikeuden asiantuntija: tiedotuslinja on perusteltu

Poliisiin kohdistuvaa väkivaltaa tutkinut oikeustieteen tohtori, poliisioikeuden dosentti Henri Rikander arvioi, että poliisin tiedotuslinja on perusteltu.

– Poliisi on viestinyt asiasta niukkasanaisesti ja näin se pitää ollakin.

– Poliisi haluaa pitää kaiken tiedon tällä hetkellä itsellänsä, kuinka tilanteeseen pystytään vaikuttamaan. On oikein hyvä taktiikka tässä vaiheessa olla kertomatta asioista liikaa.

Oikeustieteen tohtori Henri Rikander.
Oikeustieteen tohtori Henri Rikander on tutkinut poliisin voimankäyttöä ja poliisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Rikander kuvattiin Tampereella heinäkuussa 2020. Kuva: Miikka Varila / Yle

Rikander sanoo, että poliisiorganisaation ulkopuolelta on vaikea nähdä, onko uhan taso valtakunnallinen vai onko uhka kohdentamaton.

Rikanderin mukaan on myös vaikea ennakoida, kuinka yksityiskohtaisesti asiasta myöhemmin saadaan tietää.

– Jos kyseessä on esitutkinnan yhteydessä saatu tieto (uhasta), se tulee myöhemmin julkisuuden piiriin. Mutta jos kyseessä on puhtaasti tiedustelutietoa, josta esitutkintaa ei ole vielä käynnissä, saattaa myös tiedotus jäädä niukaksi.

Poliisijärjestön puheenjohtaja: toisin toimimisen mahdollisuutta ei ole

Myös Suomen Poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne pitää Poliisihallituksen tiedotuslinjaa perusteltuna.

Rinne sanoo, että Poliisihallitus on varmasti harkinnut tarkoin toistaiseksi vain muutamaan virkkeeseen typistyneen tiedottamisen.

– Lähtökohta poliisin toiminnassa avoimuuden periaate. Mutta nyt pyritään suojaamaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaavan viranomaisen, sen työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta. Niukkaan tiedotuslinjaan on syynsä.

Rinne muistuttaa, että poliisilla on hallussaan kiinniotettuja ja heidänkin turvallisuudestaan huolehditaan, vaikka uhka koskee nimenomaan poliisia.

– Nyt on sellainen tilanne, että ei ole toisin toimimisen mahdollisuutta. Tiedon julkiseksi tekeminen aiheuttaisi todennäköisesti enemmän haittaa toiminnalle kuin se, että se joudutaan pitämään salassa.

Rinne sanoo, että poliisin asiakkaille on kuitenkin haluttu kertoa, miksi poliisilaitoksilla toimitaan nykyisellä tavalla. Samalla viestitään, että poliisissa "ollaan hereillä".

Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne arvioi, että uhan lopullista syytä ei ehkä kerrota julkisuuteen koskaan. Kuva: Markku Rantala / Yle

Uhka on saanut valtavasti julkisuutta ja herättänyt paljon arvailuja.

– Tämän he ovat varmasti tienneet siinä vaiheessa, kun ovat tehneet päätöksen tiedottamisesta. Ja mitä pidempään tilanne kestää, niin sitä enemmän median ja yleisön kiinnostus ja paine nousee, ennakoi Rinne.

– Kun tilanne on ohi, paine on niin kova, että ei voida vain sanoa, että tilanne on purettu ja näkemiin, vaan tätä ainakin jossakin määrin avataan. Mutta voidaanko lopullista syytä koskaan kertoa, sitä en osaa sanoa.

Lue lisää:

Asiantuntija: Poliisiin ei ole aiemmin kohdistunut tällaista uhkaa Suomessa – "Kyse on hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan"

Poliisilähde Ylelle uhkatilanteesta: "Nyt on niin kovat panokset, ettei mitään voi puhua" – tämä kaikki tilanteesta tiedetään tällä hetkellä

Panssariautot ovat suojanneet poliisitaloja Helsingissä ja Tampereella turvallisuusuhan vuoksi – Poliisilähde Ylelle: "Ei tällaiseen lähdetä leikillään"