Ylen uudeksi Venäjän-kirjeenvaihtajaksi on valittu ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen, 44.
Heiskanen aloittaa aloittaa reilun kaksivuotisen kautensa Moskovassa heinäkuun alussa. Hän jatkaa siellä nykyisen kirjeenvaihtajan Erkka Mikkosen työtä.
– Onhan se tavallistakin jännittävämpää mennä Venäjälle näinä aikoina, kun sekä kansainväliset että Venäjän sisäpoliittiset jännitteet ovat korkealla, sanoo Heiskanen.
Heiskanen on työskennellyt Yle uutisten ulkomaantoimituksessa vuodesta 2005. Hän on ollut kahdesti Moskovassa kirjeenvaihtajan kesälomansijaisena, sekä tehnyt lukuisia työmatkoja Venäjälle ja Ukrainaan.
– Toisaalta tämä on toimittajan näkökulmasta parasta aikaa, mutta toisaalta täytyy toivoa, että tilanne rauhoittuisi. Joka tapauksessa koen, että olen menossa tekemään tärkeää työtä.
Kirjeenvaihtajan työhön kuuluu raportointi yhtä hyvin Venäjän ulkosuhteista kuin maan sisäisestä tilanteesta.
– Nämä kaksi seikkaa vaikuttavat tietysti toisiinsa. On kuitenkin vaikea ennustaa, millainen tilanne vallitsee heinäkuussa, kun aloitan työni, sanoo Heiskanen.
Venäjällä ja naapurimaissa tapahtuu jatkuvasti
Työn myötä tulevat tutuiksi myös naapurimaat. Myös Venäjän eteläpuolisissa maissa tapahtuu jatkuvasti. Heiskanen muistuttaa, että esimerkiksi Kazakstanissa oli tammikuussa hurjia levottomuuksia.
– Ukraina tuntuu uutistarjonnassa aina välillä unohtuvan, kunnes tapahtumat siellä nostavat sen aina uudelleen esille – kuten nyt, sanoo Heiskanen, joka on raportoinut niin Kiovasta kuin esimerkiksi Mariupolista.
– Ukrainaa ja Valko-Venäjää onkin pidettävä jatkuvasti silmällä.
Heiskanen on opiskellut tiedotusoppia Tampereen yliopistossa, ja ollut 2000-luvun alussa vuoden opiskelijavaihdossa Moskovan valtiollisessa yliopistossa MGU:ssa. Venäjän kielen opiskelu oli alkanut jo lukiossa, ja täydellistyi Moskovassa opiskellessa.
– Ehkä pitäisi ottaa haltuun myös ukrainan kieltä, jonka merkitys vahvistuu kansallismielisyyden myötä, aprikoi Heiskanen.
"Venäjällä on rohkeita toimittajia"
Sananvapauden tila on käynyt Venäjällä entistä ahtaammaksi. Heiskanen muistuttaa, että tällä on seurauksensa myös kirjeenvaihtajan työlle.
– Kirjeenvaihtajalle paikallinen media on tärkeä ikkuna maahan. Kun sen toimintaedellytyksiä tiukennetaan entisestään, vaikeutuu myös tiedonsaanti.
Hän sanoo, että Venäjällä on silti edelleen rohkeita toimittajia, jotka tekevät työtään vaikeissa oloissa.
– Heidät usein unohdetaan, sanoo Heiskanen.
Median toimintaedellytysten kaventumisen ohella myös internetin säätely-yritykset huolestuttavat. Heiskanen arvioi silti, että huolimatta Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukalasta tilanteesta kirjeenvaihtajien on mahdollista pitää yhteyksiä yllä.
– Toimihan osa kansalaisjärjestöistä Neuvostoliiton oloissa, muistuttaa Heiskanen.
Hän arvioi, että nykyinen tilanne voi vaikeuttaa haastattelun saamista. Toisaalta kansalaisjärjestöjen voi kuitenkin olla helpompi olla yhteydessä ulkomaisiin toimittajiin kuin venäläisiin.
"Dostojevskista se alkoi"
Uutisotsikoiden taa jää paljon elämää, joka kiinnostaa Heiskasta.
– Toivon, että pääsen tekemään matkoja eri puolille Venäjää, ja kertomaan myös tavallisten venäläisten arjesta – kuten vaikkapa siitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut, tai kuinka sisäinen muuttoliike maassa näkyy.
Myös venäläinen kulttuuri on tulevalle kirjeenvaihtajalle läheistä. Kiinnostuksen alkulähde on kirjallisuus.
– Dostojevskistahan se alkoi, mainitsee Heiskanen.
Hänen mukaansa venäläiset kirjailijat ovat onnistuneet säilyttämään sen henkisen vapauden, mikä muualla yhteiskunnassa on ahtaalla.
– Syynä voi olla sekin, että kaunokirjallisuuden rooli ei ole enää niin suuri kuin vielä Neuvostoliiton aikana. Silloin sitä vahdittiin, mutta nykyisessä internet-kulttuurissa visuaalinen media ja sosiaalinen media ovat tärkeämpiä.
Heiskanen nostaa esiin myös venäläisen elokuvan.
– Olisi kiinnostavaa tarkastella, millaisia elokuvia Venäjällä tehdään – ja kuinka nykyinen aika ja Putinin ajan politiikka niissä heijastuvat.
Lue myös:
Essee: Putin hakee vakautta ja poimii aatteita historian noutopöydästä