Sotilaita kuravedestä lotisevissa juoksuhaudoissa, ammuskelua rynnäkkökivääreillä, palavia rakennuksia ja ajoneuvoja, hävitystä kaikkialla. Esimerkiksi tällaista kuvastoa tarjotaan älypuhelimen näytölle, kun etsii tietoa Ukrainan sotatoimialueelta lasten suosimassa sosiaalisen median palvelussa Tiktokissa.
Sodan uhkaan voi törmätä palvelussa, vaikkei varsinaisesti sitä haluaisikaan. Moni sosiaalisen median suosittu vaikuttaja kertoo mielellään omia arvioitaan Venäjästä, sen presidentti Vladimir Putinista ja Ukrainasta.
Asioiden syy-yhteyttä on vaikeaa varmentaa, mutta suomalaislasten ja -nuorten sodan uhkaan liittyvät huolet ja pelot näyttäisivät lisääntyneen alkuvuonna. Se näkyy sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton MLL:n Nuortennetin että SOS-Lapsikylän Apuu-chatin keskusteluissa. Niissä vastataan kouluikäisten lasten yhteydenottoihin huolitilanteissa.
Keskusteluissa on käsitelty muun muassa sodan pelkoa ja "Venäjän uhittelua". Venäjän ja Ukrainan kriisi on synnyttänyt lapsissa myös läheisten kuoleman pelkoa. Sotauutisointi on koettu ahdistavaksi.
Sotaa ja Venäjän uhkaa käsittelevien keskustelujen määrät lapsijärjestöjen palveluissa ovat olleet muutamia tai yksittäisiä. Toisaalta sota ei ole toistaiseksi edes syttynyt.
Asiantuntijan neuvo: Kysy lapselta, askarruttaako jokin
Isompi muutos on huomattu MLL:n pitämissä tilaisuuksissa, joissa tavataan koululaisten vanhempia.
Tammikuun puolivälistä lähtien moni MLL:n tilaisuuksissa käynyt aikuinen alkoi kertoa huomanneensa muutoksen lastensa puheissa. Varsin nuoretkin lapset puhuivat asioista, joista heidän ei oikeastaan olisi pitänyt tietää ollenkaan.
Puheet käsittelivät sodan uhkaa Euroopan itälaidalla Ukrainassa sekä Venäjän presidentti Putinia ja Venäjän uhkaa. Myös koronarokotekriittisyyttä alkoi kuulua ilman, että niistä olisi puhuttu kotona tai koulussa lasten kuullen.
Sellainen on yllättävää noin kymmenvuotiailta lapsilta, joilla ei ole vielä tapana esimerkiksi lukea sanomalehtiä.
– Jos lapset puhuvat tällaisista ruokapöydän ääressä vaikkapa kaverisynttäreillä tai yökylässä, aikuisilla herää kysymys, mistä ihmeestä te tällaisia olette kuulleet, sanoo kouluyhteistyön ja digitaalisen yhteistyön päällikkö Paula Aalto Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Hänen käsityksensä on, että jäljet johtavat verkkomaailmaan. Lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, peleissä ja muualla netissä keskustellen kavereiden kanssa. Lapsi altistuu hurjalle tietomäärälle, jonka lähteet ovat usein täysin tuntemattomia.
Aktiivisesti sosiaalista mediaa käyttävien lasten tiedot leviävät koulussa niidenkin korviin, joilla ei ole omaa älypuhelinta.
– Esimerkiksi Tiktokissa ei ole pelkkiä kepeitä tanssi- tai huulisynkkausvideoita, vaan se on myös poliittinen alusta, jossa jaetaan paljon tietoa ajankohtaisista asioista, Aalto sanoo.
Sosiaalisen median vaikuttajilla on tapana paketoida uutissisältöä omaa yleisöään kiinnostavaan muotoon. Tieto suodattuu uudelleen, ja sen sisältö muuttuu.
– Aikuisen huolena on tietenkin lähdekritiikki eli onko sisältö kovin tunnelatautunutta; onko kyse ennemmin mielipiteistä kuin neutraalista tiedosta.
Lapselta on hyvä kysyä päivittäin, oletko nähnyt tai lukenut jotain, mikä mietityttää ja mistä haluaisit jutella.
Paula Aalto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Uutiset saattavat herättää syvää huolta aikuisissakin, kun ei edes tarkkaan tiedetä, mitä Ukrainassa tapahtuu.
Aallon mukaan kysymys lapsen sosiaalisen median käytöstä on pulmallinen, sillä lapsella on oikeus tietoon.
– Ikätasoiseen tietoon, ei sellaiseen, mikä herättää kovasti pelkoa tai vie jopa yöunet, hän huomauttaa.
Aikuisten tehtävä on hälventää pelkoa ja käydä keskustelua lasten kanssa siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Aalto muistuttaa vanhempia arkisista keskusteluista lasten kanssa. Niissä kuuluu kysyä myös median käytöstä.
– On hyvä kysyä päivittäin, oletko nähnyt tai lukenut jotain, mikä mietityttää ja mistä haluaisit jutella.
Yle kysyi sodan uhkaan liittyvistä mahdollisista huolista kouluissa Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n kautta. Vastaus oli, että kouluissa asia ei ole toistaiseksi herättänyt juurikaan kysymyksiä.
Sodan uhka on osa lastenkin todellisuutta
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen pitää pelkojen lisääntymistä luonnollisena tilanteessa, jossa on kuukausien ajan esitetty jopa tarkkoja päivämääriä, jolloin sota alkaa.
Suomessa on puhuttu paljon myös siitä, miten mahdollinen sota vaikuttaa lähiympäristöön.
– Tämä tulee osaksi myös lasten todellisuutta. Epätietoisuus ja epämääräisyys siitä, miten se vaikuttaisi meihin, huolettavat varmasti myös lapsia, Tiilikainen sanoo.
Tiilikaisen mukaan pelon herättäminen on voimavara, johon Venäjän maailmanpoliittinen rooli nojaa. Maalla ei ole samanlaista taloudellista tai poliittista vaikutusvaltaa kuin Kiinalla tai Yhdysvalloilla.
Venäjä on sen kautta jo osin saavuttanut tavoitteensa.
– Jos sotilaallinen uhka ja sen pelko nähdään välineenä, niin kuin Venäjä sen näkee, puolimatkassa ollaan tavoitteen suhteen. Se näyttää tällä hetkellä purevan siten, että muu maailma entistä enemmän huomioi Venäjää ja ottaa tosissaan sen tekemiä aloitteita ja ehdotuksia.
On olemassa vielä pidemmälle meneviä, konkreettisia tavoitteita, joita sotilaallisella voimalla uhkaamalla yritetään pönkittää. Niiden vaatimusten osalta Venäjä ei ole saavuttanut kaikkea.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 16. helmikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
Mitkä turvatakuut, mikä etupiiri, mikä nootti? Kreml–suomi-sanakirja
Alkava viikko voi olla Ukrainalle ratkaiseva – lue kootusti viimeisimmät käänteet viikonlopulta
Tältä näyttää, kun Venäjä yrittää saada sinut puolelleen Tiktokissa