Huuhkaja istuskeli parvekkeen kaiteella aivan Jyväskylän ydinkeskustassa viime perjantaina.
Alapuolelle kerääntyi ihmisiä, jotka suuntasivat kameransa ja kännykkänsä kohti taivasta. Tiiu Puranen huomasi ihmisjoukon, kun hän lähti töistä kotiin. Hänkin käänsi katseensa yläilmoihin ja näki huuhkajan.
– Se oli valtavan kokoinen ja vaikuttava näky. En ole ikinä ennen nähnyt huuhkajaa luonnossa, saati kaupungissa, Puranen ihastelee.
Hän huomautti huuhkajasta muillekin ohi kävelijöille, jotka eivät itse huomanneet lintua.
– Oli mahtavaa nähdä ihmisten reaktoita. He olivat aivan ihmeissään, että miten tämä on mahdollista, Puranen kuvaa.
Huuhkaja on pyörinyt näkösällä Jyväskylän keskustassa viime aikoina. Siitä on kuullut myös Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen tiedottaja Heikki Helle.
– Se on aika uusi ilmiö, hän sanoo.
Keskustassa on bongattu muitakin pöllöjä viikon sisään. Ainakin viirupöllö istuskeli keskellä kirkasta päivää puussa kaupunkialueella.
Pöllöjä näkyykin Helteen mukaan Jyväskylän keskustassa tai sen lähettyvillä joka talvi, eivätkä ne ole poikkeuksellinen näky muissakaan kaupungeissa.
– Se kertoo, että kaikki ei ole oikein hyvin. Nämä pöllöt ovat hämärä- ja pimeäaktiivisia normaalisti, sanoo biologi ja lintuharrastaja Tomi Hakkari.
Myyräkanta ja suuret lumikinokset voivat vaikeuttaa ruokailua
Pöllöjä ajaa keskustoihin nälkä.
Ne saattavat olla nuoria lintuja, jotka ovat huonoja saalistamaan, Hakkari arvelee. Siksi niiden täytyy käyttää tavallista enemmän aikaa ravinnon hankintaan.
– Ravintoa ei mahdollisesti ole löytynyt niin hyvin haja-asutusalueilta. Kaupunkiympäristössä sitä voi parhaimmillaan olla kohtalaisen hyvin tarjolla, Hakkari kertoo.
Pöllöt syövät tavallisesti muun muassa myyriä, joten niiden vähäinen määrä voi vaikeuttaa ravinnon hankintaa. Myyräkannan koosta ei kuitenkaan biologin mukaan ole tällä hetkellä yksiselitteistä tietoa.
Ravinnonhankintaa saattavat hankaloittaa myös korkeat lumihanget.
– Nuori ja kokematon lintu ei välttämättä pysty saamaan myyriä ihan normaaliin tahtiin hyvänkään myyrätilanteen vallitessa, koska nyt on todella paljon lunta, Hakkari sanoo.
Erityisesti huuhkajat herkuttelevat nyt kaupungeissa rotilla. Niitä on tarjolla, sillä esimerkiksi Jyväskylässä on kärsitty rottaongelmista viime aikoina.
Rottaongelman ratkaisijoiksi pöllöistä ei Hakkarin mukaan kuitenkaan ole.
– Kyllä pöllöt niitä vähentävät, mutta pöllön läsnäolo harvoin pystyy suorastaan romahduttamaan jyrsijäkantoja ihan olemattomiin.
Kaupungista löytyy myös monenlaista siivekästä syötävää, kuten varislintuja ja puluja. Nekin kelpaavat Hakkarin mukaan pöllöille, vaikka varsinkin varislinnut voivat olla viirupöllöille vähän turhan suuria saaliita.
– Kyllä ne niitä yrittävät, jos ei muuta löydy, Hakkari sanoo.
Rottakin on Helteen mukaan viirupöllölle turhan iso syötävä. Kaupunkialueelta löytyy myös sille sopivia pikkujyrsijöitä, kuten metsähiiriä ja myyriä.
Huuhkaja voi pesiä jopa lähes Helsingin keskustassa
Pöllöt saattavat toisinaan asettua asumaankin kaupunkiin. Jyväskylässä oli takavuosina city-huuhkajia, jotka yrittivät pesiä kaupunkiympäristössä.
– Ilmiö on vähentynyt, mutta sellaisiakin yksilöitä on aika ajoin. Huuhkajan kohdalla kaupunkiympäristöön asettuminen vaatii luonteenlujuutta, koska se on lähtökohtaisesti aika arka lintu. Hyvä ravintotilanne tietysti nostaa todennäköisyyttä, Hakkari kertoo.
Huuhkaja on ainoa laji, joka lennähtää aivan kivikaupunkeihin kävelykatualueille, Helle huomauttaa. Takametsien salaperäisenä lajina pidetty lintu on pesinyt jopa talon katolla aivan lähellä Helsingin keskustaa.
– Pienemmät pöllölajit eivät tule ihan keskustaan, mutta huuhkajalla ei ole luontaisia vihollisia.
Kaikkein yleisin kaupunkiasukas on Hakkarin mukaan lehtopöllö. Jyväskylässä niillä on tälläkin hetkellä kymmenkunta reviiriä Palokan, keskustan ja Vaajakosken alueilla.
Viirupöllöjäkin näkyy joka talvi kaupunkialueella Jyväskylässä. Ne ovat Helteen mukaan tyypillinen näky päivisin esimerkiksi Tourujoen metsikössä. Niitä saattaa bongata myös keskustan puistoalueilla.
Jätelain muutokset kurittivat huuhkajia
Huuhkajakanta on taantunut 2000-luvulla. Se johtuu Hakkarin mukaan ainakin osittain perinteisten kaatopaikkojen katoamisesta.
Aikoinaan kaatopaikoille vietiin kaikki mahdollinen jäte, ja ne kuhisivat rottia. Suunnilleen jokaisen Keski-Suomen pitäjän kaatopaikalla oli oma huuhkajareviirinsä, joka tuotti hyvin poikasia.
Sitten tulivat lakiuudistukset kaatopaikoille. Vuoden 2016 jälkeen orgaanista jätettä ei enää saanut viedä kaatopaikalle.
– Sinänsä on hienoa, että jätteenkäsittely on muuttanut muotoaan, mutta käytännössä huuhkajan ravinto on siellä ehtynyt. Erämaareviirit eivät tuota tarpeeksi poikasia. Siellä on monenlaista ongelmaa, joka heikentää poikastuotantoa, Hakkari sanoo.
Lue lisää:
Oletko sinä bongannut pöllön keskustassa? Voit keskustella aiheesta 16. helmikuuta kello 23.00 asti.