Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tampere aikoo tehdä jätteenpolton päästöistä polttoainetta rekoille: tuotantolaitosta suunnittelee miljoonarahoituksen kerännyt kasvuyritys

Viime vuonna perustetulla Nordic Ren-Gasilla on jo yhteistyösopimukset Lahti Energian ja Etelä-Savon Energian kanssa.

Luukku, josta näkyy voimakasta palamista Tarastenjärven jätteenpolttolaitoksella.
Tulevaisuudessa pirkanmaalaisten jätteiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt voivat toimia metaanin ja vedyn raaka-aineena. Kuva: Marjut Suomi / Yle
  • Antti Palomaa

Tampereen sähkölaitos haluaa vähentää ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä muuttamalla ne polttoaineiksi. Tätä varten sähkölaitos on solminut yhteistyösopimuksen suomalaisen kasvuyrityksen Nordic Ren-Gasin kanssa.

Osapuolet kertoivat yhteistyöstä tiedotustilaisuudessa torstaina Tampereella.

Nordic Ren-Gas suunnittelee Tampereen Tarastenjärven jätekeskukseen uusiutuvaa metaania ja vetyä tuottavaa tuotantolaitosta. Vedyn valmistukseen tarvitaan vettä ja sähköä, metaanin tuotannossa vety yhdistetään hiilidioksidin kanssa. Lopputuloksena on kaasupolttoainetta raskaan maantieliikenteen käyttöön.

Kokonaisinvestoinnin arvo on yli 150 miljoonaa euroa. Laitos tuottaisi kaasupolttoaineita noin 900 raskaan ajoneuvon vuosittaiseen käyttöön jo vuonna 2028.

Tampereen sähkölaitos ei sijoita rahaa tuotantolaitokseen.

Tarvittava sähkö uusista tuulivoimaloista

Nordic Ren-Gas kertoo, että Tampereella hiilidioksidi otetaan talteen Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa syntyvistä savukaasuista, ja uusiutuva sähkö hankitaan pitkillä sopimuksilla uusista, suomalaisista tuulivoimapuistoista. Tuulivoima voi sijoittua Suomen sisällä minne tahansa.

Tammervoimassa tuotetaan pirkanmaalaisten sekajätteistä lämpöä ja sähköä. Voimalaitoksen omistavat Tampereen Sähkölaitos ja Pirkanmaan Jätehuolto.

– Samalla tämä parantaa Tampereen sähkölaitoksen asiakkaiden asemaa siinä mielessä, että meidän päästöttömän tuotantomme osuus kasvaa, sanoo Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen.

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen Tarastenjärven jätteenpolttolaitoksen edustalla. Sataa lunta.
Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen sanoo, että suunniteltu tuotantolaitos on yksi useista hankkeista, joilla sähkölaitos pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Sähkölaitos siirtäisi tuotantolaitoksesta saatavan hukkalämmön kaukolämpöverkostoonsa. Lopullisena tavoitteena on, että hukkalämpö kattaisi noin 15 prosenttia Tampereen alueen kaukolämmöstä.

– Tässä pystytään ratkaisemaan todella monta asiaa yhdellä hankkeella. Toivon, että saamme tähän tukea, jonka avulla tämä menestyy, Laitinen sanoo.

Laitisen mukaan uusi tuotantolaitos lisäisi sähkölaitoksen tarjoaman kaukolämmön hintavakautta.

Korkea, vaalea rakennus jonka kyljessä vihreä, kapea rakennelma. Kyseessä jätteenpolttolaitos. Sataa lunta.
Kasvuyritys Nordic Ren-Gas suunnittelee metaania ja vetyä tuottavaa laitosta Tampereen Tarastenjärvellä sijaitsevan jätteenpolttolaitoksen viereen. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Investointipäätöstä ei ole tehty

Nordic Ren-Gas tekee varsinaisen investointipäätöksen vasta, kun yritys on varmistunut siitä, että tuotantolaitos on teknisesti ja kaupallisesti toteutettavissa.

Nordic Ren-Gas on perustettu vuonna 2021. Ennen Tamperetta se on solminut yhteistyösopimukset Lahti Energian ja Etelä-Savon Energian kanssa. Myöskään Lahdessa tai Mikkelissä yritys ei ole tehnyt lopullista investointipäätöstä.

Kolmesta laitoksesta voitaisiin tuottaa polttoainetta vuosien 2025–2026 taitteessa, jos kaikki menee suunnitellusti.

– Tavoittelemme Suomeen vuoteen 2030 mennessä uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa, joka riittäisi noin 20 prosenttiin kaikesta raskaan liikenteen polttoaineista, sanoo Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala.

Paljaspäinen nainen hymyilee kuvaajalle. Päällä vihreä villapaita ja korvissa suuret, kullanväriset korvakorut. Taustalla jättenpolttolaitos.
Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala on aiemmin työskennellyt useita vuosia konepajayhtiö Wärtsilässä. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Kujalan mukaan laitokset pystyvät tuottamaan polttoaineita hintaan, joka on kilpailukykyistä logistiikkayhtiöille.

Kujala kertoo, että Ren-Gas on projektikehitysyhtiö eli se kehittää hankkeita ja luo investointikohteita. Lisäksi yritys järjestää rahoitusta investointeihin. Aluksi hankkeet tarvitsevat investointitukia.

Ren-Gas Oy on saanut 1,5 miljoonan euron pääomasijoituksen suuromistaja Ilkka Herlinin sijoitusyhtiöltä. Lisäksi Business Finland on myöntänyt yhtiölle 1,5 miljoonan euron tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen.

Jakeluverkosto raskaalle liikenteelle

Nettisivuillaan Nordic Ren-Gas kertoo rakennuttavansa hajautetun puhtaiden P2X-kaasupolttoaineiden tuotanto- ja jakeluverkosto raskaalle maantieliikenteelle.

P2X- tai power-to-x-teknologian perusidea on muuttaa sähköä toiseen energiamuotoon ja tarvittaessa takaisin sähköksi. Teknologian avulla voidaan valmistaa synteettisiä polttoaineita.

Raaka-aineiksi tarvitaan hiilidioksidia ilmasta, vetyä vedestä tai typpeä ilmasta. Polttoaineiden valmistamisessa käytetään aurinko- tai tuulisähköä.

Suomi on asettanut suuria toiveita kaasuautoihin, kun liikenteen päästöjä pitää vähentää. Biokaasu on nähty varteenotettavaksi vaihtoehdoksi erityisesti raskaassa liikenteessä, jonka sähköistyminen on vielä alkutekijöissä.

EU-komissio luottaa kuitenkin kaasuautoja enemmän sähköautoihin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Suomalaiset ovat yrittäneet vakuuttaa EU:ta siitä, että myös kaasuautoilulla on tulevaisuutta.

Niin kutsutusta vihreästä vedystä ovat olleet kiinnostuneet monet suomalaisyritykset. Esimerkiksi valtionyhtiö Fortum on katsonut, että vihreän vedyn tuotantoa tuulivoiman avulla voidaan lisätä Suomessa huomattavasti.

Korjattu otsikkoa 17.2. kello 14.17: poistettu otsikosta vety

Suuri vetytalouskeskittymä viritteillä Lahteen
Lahteen on suunnitteilla noin 250 miljoonaa euroa maksava vihreää vetyä ja metaania tuottava laitos. Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala ja Lahti Energian toimtusjohtaja Jouni Haikarainen Petri Niemen haastattelussa.

Lue lisää:

Mikkelin Pursialaan kaavaillaan vedyn ja metaanin tuotantolaitosta – investoinnin suuruus yli 100 miljoonaa euroa

Biovoimalan päästöistä ja vedystä tehtiin onnistuneesti polttoainetta Keravalla – se on uusi ja tarpeellinen keino ilmastokriisin hillitsemisessä

Biokaasu olisi nopea keino hillitä liikennepäästöjä, mutta EU:ssa sille ei lämmetä – kaasutankkaukseen päästäneen lähivuosina myös Lapissa