Yle uutisoi tänään, miten raiskauksen uhrien oikeuksien toteutuminen voi riippua siitä, kenet viranomaisen hän kohtaa. Kolme raiskausten uhria kertoi kokemuksistaan viranomaiskoneistossa.
Hallitus antoi eilen torstaina esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta. Selvitimme, miten lakiuudistus muuttaisi nykytilannetta.
Viranomaiset joutuvat muuttamaan ajatteluaan
Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö määrittelee raiskauksen väkivallan tai sen uhan kautta. Raiskauksena pidetään myös sitä, jos uhri on kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tahtoaan – eli on esimerkiksi unessa tai huumattuna.
Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten mukaan sukupuoliyhteys ilman suostumusta on raiskaus. Nykyinen raiskauksen määritelmä Suomen rikoslaissa ei kuitenkaan täytä sopimusten vaatimuksia.
Nyt hallitus haluaa asiaan muutoksen.
Jatkossa raiskauksia arvioitaisiin suostumuksen kautta. Toisin sanoen kyseessä olisi rikos, jos seksuaaliseen tekoon ei olisi selkeää suostumusta. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) arvioi, että muutos nykyiseen on merkittävä. Henrikssonin mukaan uuden oppiminen vie aikaa: virkamiesten, tuomareiden ja poliisien on ryhdyttävä ajattelemaan seksuaalirikoksista uudella tavalla.
Uudistukset lakiin eivät koske vain suostumusperusteisuutta. Myös nuoreen lapseen kohdistunut sukupuoliyhteys katsottaisiin raiskaukseksi. Lisäksi valmistelussa on rangaistusten kiristäminen. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Lakiuudistus virisi Suostumus 2018 -kansalaisaloitteesta.
Poliisi, syyttäjät ja oikeuslaitos saavat lisää töitä
Viranomaisille lakimuutos tarkoittaisi lisää työtä. Koska raiskauksen määritelmä laajentuisi, rikosnimikkeen alle tulisi uudenlaisia tapauksia. Tekoja myös saatettaisiin ilmoittaa poliisille aiempaa useammin.
– Odotettavissa on, että tutkittavien juttujen määrä lisääntyy. Tämä perustuu muun muassa naapurimaasta saatuun vertailutietoon, sanoo Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo.
Heinäkuussa 2018 Ruotsissa otettiin käyttöön samankaltainen laki: suostumus seksiin tulee antaa joko sanoin tai teoin.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen odottaa, että tapauksia tulee lisää myös syyttäjien työpöydille.
Ruotsissa tuomioiden määrä nousi lakimuutoksen jälkeen noin 70 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan samanlaista kehitystä on odotettavissa myös meillä.
Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen ei kuitenkaan vielä halua arvioida, miten tuomareiden työ tai tuomioiden määrä muuttuisi.
– Tuomari soveltaa voimassa olevaa lakia. Jos laki muuttuu, sovelletaan uutta lakia. Varmasti sillä on vaikutusta, mutta sitä on vaikea ennakoida, Leppänen sanoo.
Tuomioistuinlaitos, Syyttäjälaitos ja Poliisihallitus ovat kaikki kannattaneet lain uudistamista. Lakia valmistelleen oikeusministeriön työryhmän mietintö sai lausuntokierroksella yli 50 lausuntoa.
Kysymykset uhreille voivat muuttua
Vaikka laki tulisi voimaan, raiskaustapauksissa yleiset sana sanaa vastaan -tilanteet eivät häviä mihinkään. Rikosprosessissa tulee tavalla tai toisella pystyä todistamaan, onko seksiin annettu suostumusta vai ei. Poliisijohtaja Heikinheimo arvioi, että sana sanaa vastaan -tilanteiden määrä vain kasvaa lakimuutoksen jälkeen.
Valtakunnansyyttäjä Toiviainen toivoo, että syyttäjät saisivat pöydälleen esitutkintoja, jotka poliisi on suorittanut mahdollisimman hyvin.
– Lakiuudistuksen jälkeenkin tilanteissa on edelleen kaksi osapuolta. Jos heidän käsityksensä tapahtuneesta ovat vastakkaiset, ollaan yhä samassa tilanteessa kuin nyt.
Mitä vahvempaa näyttöä raiskauksesta on, sitä todennäköisemmin oikeus tuomitsee tekijän. Osapuolten kertomusten lisäksi tyypillistä näyttöä ovat esimerkiksi näytteet, lääkärintodistukset, silminnäkijähavainnot, viestit ja kuvat.
Uusi laki voi muuttaa kysymyksiä, joita viranomaiset esittävät raiskausten uhreille. Nykyisin uhrilta kysytään muun muassa, oliko tilanteessa väkivaltaa tai sen uhkaa, sillä se on olennaista raiskauksen määritelmän täyttymisen kannalta.
Jatkossa olennaista olisi selvittää, oliko tekijällä toisen osapuolen suostumus. Uhrilta voitaisiin esimerkiksi kysyä, miten hänen vastentahtoisuutensa ilmeni. Tekijältä puolestaan voitaisiin kysyä, mistä tämä päätteli toisen osapuolen olleen suostuvainen.
Uhrille tutkinnan keskittyminen suostumukseen voi olla tärkeä muutos, vaikka tekijää ei lopulta tuomittaisikaan.
Näyttöongelmat oikeudessa voivat helpottua
Seksuaalirikoslainsäädäntöä on uudistettu viimeksi 20 vuotta sitten, ja tulevaa lakia on valmisteltu vuosia.
Raiskauksista ainoastaan jäävuoren huippu päätyy viranomaisten tietoon. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn arvion mukaan Suomessa noin 50 000 naista vuodessa kokee seksuaalista väkivaltaa, mutta raiskauksia ilmoitetaan poliisille vain noin 1 500.
Arvio seksuaalisen väkivallan uhrien määrästä perustuu kansalliseen rikosuhritutkimukseen ja Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimukseen. Amnesty on tehnyt laskelmansa niiden pohjalta. Sitä ei pystytä arvioimaan, kuinka moni tapauksista on raiskauksia.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, juristi Otava Piha arvioi, että Suomessa raiskataan joka päivä ihminen tavalla, joka ei täytä rikoksen nykyistä tunnusmerkistöä.
– Lain valmistelun kestäminen koskettaa tuhansia ihmisiä.
Tutkijan mukaan on kuitenkin tärkeää, että uusi laki valmistellaan huolellisesti. Hän pitää nykyistä lakia puutteellisena ja siihen esitettyä uudistusta oikeansuuntaisena.
– Lakimuutos itsessään muuttaa hyvin vähän, mutta muutoksella on suuri potentiaali vaikuttaa niiden ihmisten oikeuksiin, jotka raiskataan lakimuutoksen jälkeen.
Myös rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan lain muuttaminen vapaaehtoisuuteen perustuvaksi on askel oikeaan suuntaan. Muutos korostaa jokaisen oikeutta määrätä omasta seksuaalisuudestaan.
– Lakimuutos voisi helpottaa näyttöongelmia, mutta se ei kokonaan poista niitä.
Lakimuutoksen lisäksi muitakin parannuksia
Lakimuutoksen lisäksi parannusta voitaisiin saada myös muilla keinoin.
Sekä tutkija Otava Pihan että professori Matti Tolvasen mielestä rikosprosessia on tehostettava. Sen lisäksi uhreille tulee tarjota nykyistä parempia tukipalveluja.
– Parannusta voitaisiin saada tukemalla rikoksen uhreja niin, että he rohkenisivat tehdä rikosilmoituksen oikea-aikaisesti ja jaksaisivat käydä raskaat prosessit läpi. Tällä on merkitystä myös näytön saamisen kannalta, Tolvanen sanoo.
Tutkija ja professori pitävät viranomaisten koulutusta ja siihen suunnattavia resursseja erittäin tärkeänä.
– Koulutus pelkästä uuden lain raiskauksen määritelmästä ei riitä. Tulee painottaa myös lain tulkintaa, Piha sanoo.
Samaa mieltä resurssien tarpeesta ovat myös poliisijohtaja Heikinheimo, valtakunnansyyttäjä Toiviainen ja korkeimman oikeuden presidentti Leppänen. Resursseja on saatava ja koulutusta järjestettävä, jotta mahdollisesti lisääntyvät tapaukset pystytään hoitamaan.
Heikinheimon mukaan poliisissa on työmäärään nähden vähän seksuaalirikosten tutkijoita ja tutkinnanjohtajia.
– Olemme tuoneet esille tarpeen tarvittavista resursseista. Toivomme poliisissa, että resurssit myönnetään ja voimme palkata lisäkäsiä.
Heikinheimon mukaan Ruotsissa värvättiin vastaavan lakimuutoksen jälkeen 350 uutta poliisia seksuaalirikosten tutkintaan.
– Suomalaisena poliisina voin vain kateellisena seurata, miten rikostorjuntaan panostetaan naapurimaassamme, ja olla heidän puolestaan iloisia, että he pystyvät palkkaamaan sellaisia määriä henkilöstöä. Meillä ei ole tuohon mitään mahdollisuutta.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.
Lue lisää: